keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Lavalta: Hui kauhistus! (Tanssiteatteri Raatikko)

Kuva: Matti Rajala

Mauri Kunnaksen Hui kauhistus!-kirja (Otava, 1985) lienee monelle tuttu ja itselleni se oli pienenä myös yksi Kunnas-suosikeistani. Niinpä oli hauskaa matkata aikaisin aamulla, eli kello yhdeksän, Tikkurilan Tanssiteatteri Raatikkoon katsomaan kirjasta tehtyä lasten tanssipainotteista teatteriesitystä. Meidän lisäksemme katsomoon oli menossa myös suuri joukko päiväkoti-ikäisiä lapsia.

Mäkisen pappa herää yöllä ja pohtii, kuka oikein mahtaa varastaa hänen rusinoitaan. Housun punttien tutinasta huolimatta pappa saa valot sytytettyä ja saa pienen mörön kiinni rysän päältä. Onneksi pappa tajuaa, että hän itse voisi haluta itselleen hieman rohkeutta ja tekee mörön kanssa sopimuksen: jos mörkö esittelee hänelle kaikenlaisia kauheuksia, saa hän vastapalvelukseksi rusinoita. Homma on selvä ja kaksikko lähtee tutustumaan yön ei-sittenkään-niin-pelottaviin hahmoihin. Matkan aikana tutustutaan tuittupäiseen ja hajamieliseen noitaan, palelevaan lumimieheen, kummituksiin, luurankoihin ja tietysti myös vampyyreihin.

Esitys on kekseliäs, hyväntuulinen ja sopivassa määrin myös vähän jännittävä. Lapsiyleisön nauru raikuu useampaan otteeseen, etenkin jos joku hieman heittää kuperkeikkaa, ja tanssivat luurangot herättävät ihastusta ja ihmetystä. Osa tanssikohtauksista saattaa tuntua pienemmistä lapsista vähän pitkiltä, mutta ainakin keskiviikkoaamun yleisö jaksoi hyvin näissäkin kohdissa. Myös aikuinen nauttii esityksestä, tai ainakin me kaksi aikuiskatsojaa pidimme tästä kovin paljon.

Kuva: Matti Rajala

Kiiteltävä on myös Kunnaksen työlle uskollista lavastusta sekä hauskaa ja onnistunutta puvustusta (Terttu Torkkola). Neljä näyttelijää (Sami-Henrik Haapala, Tommi Kekarainen, Anna Päiväniemi ja Heidi Suur-Hamari) hoitavat työnsä mainiosti, osa nopeita roolivaatevaihtoja tehden. Meininki on läpi esityksen iloinen ja tuntuu, että esiintyjät ovat riemulla tässä mukana. Sellaista on aina ilo katsoa.

Paras palaute tulee kuitenkin itse kohderyhmältä. Tää oli tosi hyvä, toteaa poika vieruskaverilleen aplodien loputtua. Niin oli, sanoo kaverikin.

Joihinkin syksyn esityksiin saa vielä lippuja, marraskuussa Raatikon lavan valtaa esitys Pottuwarvas ja lentävä matto. Lämpimät kiitokset Raatikolle kutsusta esitykseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön myrskyisästi lisääntyneen roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...