maanantai 29. elokuuta 2011

Liikkuvaa kuvaa: House of Boys ja Sykt Lykkelig Espoo Cinessä

Kerrankin muistin olla kulturelli ajoissa ja saimme tungettua aikatauluihin jopa kaksi elokuvaa Espoo Cinessä. Elokuvat valikoituivat katsottavaksi lähinnä sen perusteella mihin näytökseen minä ehdin ja minä päivinä ei ole treenejä. Valinta osui siis House of Boysiin ja Sykt lykkeligiin, joka tulee ihan yleiseen elokuvateatterilevitykseen 9.9. nimellä Sairaan onnellinen.

House of Boys sijoittuu 1980-luvulle ja kertoo Frankin, nuoren homon, tarinan. Frank muuttaa Amsterdamiin ja päätyy sattuman kautta töihin poikaklubille nimeltä House of Boys. Siellä Frank tapaa Jaken, joka on klubilla töissä vain ansaitakseen tarpeeksi rahaa päästäkseen tyttöystävänsä kanssa pois Amsterdamista. Frankin ja Jaken välille kehittyy kuitenkin jotain muuta.. Ihmissuhdekuvauksen lisäksi House of Boys pureutuu AIDSin historiaan ja siihen, miten tauti ihmetytti aikanaan koko maailmaa rajuudellaan ja periksiantamattomuudellaan. House of Boys on vilkkuvia valoja, kovaa bassonjytkettä, kauniita hiljaisia hetkiä, rakkautta ja pelkoa menettämisestä.

Mikä tässä elokuvassa yllätti eniten oli sen saama K-18-suositus. House of Boysissa ei nimittäin ollut minun mielestäni mitenkään poikkeuksellisen paljon seksiä ja huumeita, vaikka ne olivatkin osa elokuvan maailmaa. Kuitenkin esim. Trainspotting on vain K-15, ja siinä huumeen käytön kuvaukset ovat paljon hurjempi kuin tässä. Ilmeisesti poikarakkaus on edelleen niin vaikea asia, että miesten välisen seksuaalisen kanssakäymisen siistikin näyttö pitää luokitella K-18-leimalla.

Maipo Film

Sykt lykkeligt (Sairaan onnellinen) on ohjaaja Anne Sewitskyn ensimmäinen kokopitkä elokuva. Elokuvassa peltojen keskellä asuva Kaja elää onnellista perhe-elämää, kunnes naapuriin muuttaa toinen perhe; Sigve ja Elisabeth adoptoidun Noa-poikansa kanssa. Heidän elämänsä vaikuttaa olevan täydellistä verrattuna Kajan omaan. Alkaa huikea ihmissuhdekuvaus komedialla ja draamalla höystettynä. Nauraa sai useamman kerran, ja muutamaan otteeseen teki myös lyödä päätä seinään. Kaikessa absurdismissaan Sykt lykkeligt oli kuitenkin ehjä ja toisaalta realistinenkin kuvaus parisuhteesta ja ihmissuhteiden kummallisuuksista. Hyvin, vaikkakin jopa vaivaannuttavalla tavalla, kuvataan myös sitä, miten lapset reagoivat aikuisten säätämiseen ja huomion puutteeseen. Norjassa osataan.

Sairaan onnellinen tulee siis tosiaan elokuvateatterilevitykseen ainakin Finnkinolle, joten 9.9. kannattaa käydä katsomassa. Ohjaajalta on tullut toinenkin elokuva, Jørgen & Anne = sant, joka toivottavasti tulisi myös meillä teattereihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön myrskyisästi lisääntyneen roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...