sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Andy Weir: Yksin Marsissa


Siinä vaiheessa kun oli nähnyt ainakin viidesti internetissä kiertäviä kuvia, joissa naureskellaan Andy Weirin teoksesta Yksin Marsissa (Into, 2015) tehdylle elokuvalle ja perunoille, oli meikäläisen pakko tarttua kirjaan. Onneksi Fabulan kahden viikon kokeilujakso sattui juuri silloin kohdalle ja minähän napauttelin teoksen sieltä e-kirjaksi puhelimeen ja lueskelin sitä sitten hiihtolomareissulla luppohetkinäni.

Homma lähtee saman tien käyntiin kun Mars-retkikunnan miehistö joutuu vaikeuksiin. Kova hiekkamyrsky pakottaa astronautit palaamaan planeetan pinnalta alukseen, mutta kaikessa rytäkässä Mark Watneyn puku vaurioituu ja hänen uskotaan kuolleen. Vaan näinpä ei käykään, sillä myrskyn laannuttua Watney herää ja huomaa olevansa yksin Marsin pinnalla vailla viestintälaitteistoa tai mahdollisuutta palata Maahan. No, humoristia insinöörismiehiä kun ollaan niin Watneyhan päättää pysyä hengissä ja saada jotenkin huikattua NASA:lle että täällä ollaan, joten siinä sitten jännitetään että pysyykö Watney riittävän pitkään hengissä ja saadaanko viestiä Maan päälle ollenkaan.

Pääasiassa tarinaa seurataan Watneyn kirjoittamien lokimerkintöjen perusteella, joissa tämä kertoo mitä on puuhaillut ja millaisin keinoin hän aikoo Marsissa selviytyä. Aikamoisia kikkakuutosia siinä saakin käyttää ja kaikki myös kerrotaan lukijalle, mutta ilahduttavan selkokielisesti. Yllätyin myös monen muun tavoin siitä miten hauska kirja on. Ehkä tässä oli vähän sellaista samaistumistakin, kun puolisona sattuu olemaan samanlaista puujalkahuumoria viljelevä yksilö kuin Watney.

Välillä päästään myös kurkkaamaan mitä sinne NASAan ja maapallolle kuuluu ja sekin on ihan mielenkiintoista, vaikka ensin olinkin harmissani että oltaisiin vaan oltu siellä Marsissa. Maapallon toiminnoista ehdottomasti mielenkiintoisinta oli eri valtioiden välisen yhteistyön ja poliittisten ja viestinnällisten ratkaisujen pohdinta.

Oikein mainio avaruusseikkailu tämä Yksin Marsissa siis, jännittäväkin, ja ennen kaikkea viihdyttävä. Loppu hiissaili sitten vähän turhan melodramaattisiin suuntiin mielestäni, mutta aika kivasti pysyttiin sellaisella järkevällä tasolla. Elokuva menee myös katsontalistalle, Matt Damon on todennäköisesti ollut oiva valinta Watneyksi.

Kurkkaa myös esimerkiksi Taikakirjainten Raijan ja Yöpöydän kirjat -blogin Niinan yhteisarviot kirjasta ja elokuvasta.

Andy Weir: Yksin Marsissa (The Martian, 2011)
Into kustannus, 2015. 387 s.
Suomentanut: Kaj Lipponen

5 kommenttia:

  1. Tää oli tosiaan yllättävän viihdyttävä. Saa olla ihan nörttitaivaassa, kun Watney potkii kohtaloa pyllylle tieteellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, Simo! "Science, bitch!" kuten Breaking Badin Jesse sanoisi.

      Poista
  2. Olen itse nähnyt tämän elokuvana. Kirjassa varmaan pääsee syvemmin perehtymään nimenomaan niihin selviytymiskeinoihin, mitkä käsiteltiin elokuvassa (luonnollisesti) aika pintapuolisesti. Pitänee viimeistään kesälomalla lukea tämä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen MeTu, lomalukemisena tämä on etenkin oiva! Itse lueskelin kirjan hiihtolomalla ja toimi kuin häkä.

      Poista
  3. Miksi niille perunoille naurettiin?
    Yksin Marsissa on jälleen oiva esimerkki, kuinka omakustanteidenkin joukosta voi ponnistaa kustannussopimukseen ja miljoonaleffadiileihin. Tarvitaan vain vetävä tarina :) Odotan kiinnostuneena millaista jälkeä Weir seuraavalla teoksellaan saa aikaan. Menestyneen esikoisen jälkeen saattaa olla jotain paineita. Tai sitten ei.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön myrskyisästi lisääntyneen roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...