tiistai 1. marraskuuta 2016

Lavalta: Häivähdys ja All I Have Learned (TeaK)

Häivähdys. Kuva: Alpo Juusti

Rajatilakokemuksesta lempeään synninpäästöön

Virpi Leppäniemen Häivähdys haastaa katsojan välittömästi tilaan astuessa, sillä on valittava kummalle puolelle keskelle lavaa asettuvaa kangasta menee istumaan. Kipitän kankaan taakse, lattialla makaa mustiin pukeutunut ihminen. Samanlainen hahmo oli myös toisella puolella kangasta. Esityksen alkaessa molemmat hahmot alkavat tanssia, mutta toiselle puolelle nähdään vain varjojen kautta.

Alku tuntuu hämmentävältä, mietin jäänkö jostain paitsi kun en näe toiselle puolelle. Pian esityksen rytmi vie mennessään meditatiiviseen tilaan, äänimaisema turruttaa. Tuntuu kuin katselisin rinnakkaisuniversumiin, Mia Jalervan valosuunnittelua on pakko ihailla.

Koreografia on vaikuttava, etenkin sen lopun sotatannermainen jyrinä ravistelee sisimpää. Valon ja varjon vuoropuhelua on käytetty taitavasti mutta ei turhia kikkaillen, rajatilakokemuksen tuntu on vahva loppuun astii. Esitys jättää vaikuttuneen olon, tuntuu kuin olisin ollut osa alkuvoimaista rituaalia.

All I Have Learned. Kuva: Alpo Juusti

Väliajan jälkeen alkava All I Have Learned on kuin toisesta maailmasta. Esitystilan on valinnut sekalainen valikoima kitch-henkisiä esineitä ja seitsemän tanssijaa seisovat rivissä paljetein ja rimpsuin koristelluissa, paikoin satiinikankaisissa asuissaan. Huvittaa.

Teoksessa koreografi Tiina Santavuo on halunnut käsitellä elämästä oppimiaan asioita. Asiat tuodaan esille liikkein ja sanoin. Oudoksun ensin esityksen englanninkielisyyttä, mutta käsiohjelma selkeyttää asiaa. Myönnän olevani Santavuon kanssa samaa mieltä siitä, että joskus vieraalla kielellä on helpompi sanoa vaikeita ja kipeitä asioita. Moni asia osuu maaliin, toisaalta tuntuu että samalla saan myös anteeksi.

Esityksestä tulee hyvä mieli. Tanssi tuntuu luonnolliselta, esiintyjät eivät niinkään tunnu esiintyvän kuin ilmaisevan itseään. Välillä he katsovat silmiin ja hymyilevät, minä hymyilen takaisin. Henkilökohtainen ote koskettaa ja samalla lohduttaa, puhekohtauksissa on jotain yleisinhimillistä. Poistun salista hymyillen, lempeästi vaikutettuna.

Molemmat esitykset olivat koreografien taiteellis-pedagogisia opinnäytetöitä. Näin molemmat TeaKin kausikutsulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön myrskyisästi lisääntyneen roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...