sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Iiro Küttner & Ville Tietäväinen: Puiden tarinoita. Puuseppä


Iiro Küttnerin ja Ville Tietäväisen Puuseppä (Books North, 2014) on ensimmäinen osa Puiden tarinoita -sarjassa. Ehdin lukea blogeista jo paljon kehuja ennen kuin tartuin itse kirjaan, joten odotukset olivat korkealla. Odotuksesta huolimatta kirjan aloittamisessa meni hetki, sillä arvelin sadun vaativan rauhallisen lukuhetken.

- Ei saa rikkoa sellaista mitä ei itse osaa rakentaa.

Keisarillinen puuseppä on kehuttu koko maassa. Hänen työtään arvostetaan laajalti ja puu muotoutuu hänen käsissään vaivattoman oloisesti. Puusepän pojan toteama lause saa kuitenkin puusepän mietteisiin ja työ alkaa takuta. Piristääkseen alaistaan keisari pyytää puuseppää rakentamaan ihan mitä tahansa hän haluaa. Puuseppä tarttuu tarmokkaasti työhön, moninaisin seurauksin.

Küttnerin kirjoittama satu tuntuu perinteiseltä. Se sijoittuu jonnekin kauas, toiseen aikaan. On keisareita, valtakuntia. Puuseppä ei kosiskele lukijaa kirkkailla väreillä ja piinaavan jännittävillä tapahtumilla, vaan se etenee verkkaisesti omaan satumaiseen tahtiinsa. Tunnelmaltaan se on haikea, vähän surullinenkin. Ja toisaalta myös kaunis.

Puiden tarinoita on tarinansa lisäksi kaunis myös kirjana. Pitkänomainen muoto muistuttaa vanhoista satukirjoista, kuten Hanhiemon satuaarteet, ja Ville Tietäväisen kuvistus on miellyttävää katseltavaa. Tummasävyiset kuvat tuovat kirjaan vanhanaikaista ja ehkä paikoin hämärääkin tunnelmaa. Puu herää kirjan sivuilla eloon Tietäväisen käsissä.

Vaikka kyseessä on satukirja, sopii tarina mielestäni erittäin hyvin myös aikuiselle lukijalle. Tarinan syvemmät ulottuvuudet saattavat jopa vaikuttaa enemmän aikuiseen kuin lapseen, mutta voin olla aivan väärässäkin. Ajatuksia tämä joka tapauksessa herättää. Soisin Puiden tarinoille monen monta jatko-osaa.

Mutta puilla on muutama lyhyempikin tarina kerrottavaan, sellainen joka talvella mataa kylmänä mahlana eteenpäin puiden juuria pitkin ja kesän mittaan kiihdyttää reippaaseen vauhtiin niiden tihenevässä lehvästössä. Nämä kertomukset ovat niitä, jotka mekin voimme käsittää, mikäli meiltä löytyy kärsivällisyyttä. Ne nimittäin kertovat meistä ihmisistä, sinusta ja minusta.

Sara kuvaa kirjaa kauniisti ja esittelee myös sen kuvitusta ja Katja pääsi lukemisen jälkeen keskustelemaan teemoista kahdeksanvuotiaansa kanssa.

Kiitokset kustantamolle arvostelukappaleesta.

Iiro Küttner ja Ville Tietäväinen: Puiden tarinoita. Puuseppä
Books North, 2014. 30 s.
Kansi ja kuvitus: Ville Tietäväinen

4 kommenttia:

  1. Kirjoitit tästä ihanasti ja jotenkin ihan kirjan hengen mukaan. Minullekin tämä oli suuri elämys ja luulen, että kirja antaa aikuisille enemmän kuin lapsille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Katja! Minusta on oikeastaan aika mukava ajatella tätä aikuisten satuna, siis sellaisena joka täyttää toki lastensadun piirteet mutta on jollain tavalla ehkä syvällisempi tai vakavampi.

      Poista
  2. Meillä tämä ihastutti myös lapset. Kuvat, satu, opetukset. Huikea tarina, jonka henki huokuu tästä kirjoituksestasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa mukava kuulla, Elina, että teillä oli koko perhe tykästynyt kirjaan! Ja kiitos!

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön myrskyisästi lisääntyneen roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...