perjantai 31. toukokuuta 2013

Marja Björk: Poika


Marja Björkin Poika (Like, 2013) nostaa esiin tärkeän aiheen, transsukupuolisuuden. Itse en muista ainakaan kovin monesta kirjasta lukeneeni mitään transsukupuolisuudesta, joten Björkin kirja on positiivinen yllätys ja kun teos vielä perustuu Björkin oman pojan kokemuksiin on teoksella myös uskottavuutta.

"Katso nyt Marion, Viivilläkin on hame. Ottaisit Viivistä mallia."
"Onko Marion tyttö?" Timo rupesi änkyttämään. "Onko Marion tyttö?"
Sitä se toisteli, kunnes pikkusisko tönäisi.
Timo ei tullut enää ikinä kysymään, voinko olla.

Marion eli Makke tietää jo lapsena olevansa poika. Ei siis haluavansa olla kuin poika, vaan hän kokee olevansa väärässä vartalossa. Lapsena homma vielä sujuu kohtalaisen kivuttomasti, mutta murrosiässä ongelmat kasaantuvat. Kammotut rinnat ja menkat saapuvat, ideaalisidettä kuluu ja ahdistus vie mennessään. Onneksi on myös onnea. Kavereita, jotka kohtelevat jätkänä, ihania tyttöystäviä ja loppupeleissä myös perheen tuki. Rehtori, joka muistaa juhlissa sanoa Makke eikä Marion. Tarinan kaari kulkee lapsuudesta kohti aikuisuutta.

Minulle kirjan alku oli todella koskettavaa luettavaa. Kuvaus lapsuudesta, jossa kaikilla perheenjäsenillä on paha olla, oli repivää. Erityisesti Makken ongelmat tulivat iholle: mitä tehdä kun haluaisi kaverien kohtelevan poikana, tai perheen? Miksi kukaan ei tunnu ymmärtävän, että hän on poika eikä vain leiki sellaista? Miksi ei saisi kirjoittaa rakkauskirjeitä tytöille?

Kirjan loppupuolella tunnelma vaihtui minulle hämmentävän nopeasti. Kaikki tuntui sujuvan liian yksinkertaisesti ja jäin miettimään, käykö se oikeastikin noin helposti. Vaikka mainittiinhan siellä sentään parin kuukauden jonotusajat. Tosin on nyt sanottava, että toivottavasti se oikeasti on noin yksinkertaisen oloista (siis teknisesti, en tarkoita tällä henkistä puolta), sillä pitäisihän sen olla ihmisoikeus saada elää sinä sukupuolena kuin oikealta tuntuu.

Makken tarinan lisäksi kirjassa pureudutaan myös lyhyesti uusioperhe-elämään ja isän kuolemaan. Minulle teemaksi olisi riittänyt pelkkä transsukupuolisuus, johon kirjassa suhtaudutaan ihailtavan, no, Jennin sanoja lainatakseni tavallisesti. Jokainen meistä joutuu jossain määrin pohtimaan omaa identiteettiään elämänsä aikana ja Makkella se avainkysymys oli nyt tämä.

Kansi ei mielestäni vastaa tunnelmaa kovin hyvin. Verinaarmut ilmastointiteipistä ja ahdistavat kaakelit tekevät kirjasta todella angstisen ja epätoivoisen näköisen. Loppupeleissä itse asiassa kansi ahdisti minua mikä harmitti, sillä se teki kirjan lähestymisen minulle hankalaksi vaikka aihe kiinnosti.

Poika on kirja tärkeästä aiheesta ja sen suorasukainen kieli ja nopealukuisuus tehnee siitä helposti lähestyttävän. Hatunnosto siis Björkille kirjan kirjoittamisesta, toivottavasti se antaa monelle uutta tietoa ja ehkä jopa apuakin.

Marja Björk: Poika
Like, 2013. 215 s.
Kansi: Tommi Tukiainen
Kannen kuva: Ville Juurikkala

10 kommenttia:

  1. Tällä kirjalla oli niin vahva psykologinen lataus ja tunnelataus, jotka pitivät minut koukussa koko kirjan ajan. Minusta kansi on hyvä, sillä kyllähän Makke sitoi rintansa piiloon. Kansi kertoi myös siitä miltä tuntui mennä tyttöjen puolelle pukukoppiin, kun koko ikänsä oli ollut poikien puolella. Makken identiteetti oli niin vahva, että vain harva yritti pitää häntä tyttönä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja oli todella koukuttava Mai, itsekin luin tämän yhden päivän aikana. Ja ihan totta, kansi on kyllä relevantti mutta jotenkin se ei minun mielestäni kirjalle sopinut.

      Poista
  2. Kuulostaa kipeältä, mutta silti sanot helpoksi lukea, kiinnostavaa. Lukulistalla ilman muuta. Jo erikoisen aiheensa vuoksi, joten on mielenkiintoista nähdä, miten Björk sitä käsittelee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arja, Björkin kirjoitustyyli on koukuttava ja jotenkin, no, tavallinen, että teksti vain suhisi silmissä kun kirjaa luki eteenpäin. Kiinnostava aihe, kyllä, suosittelen.

      Poista
  3. Mä olen yrittänyt etsiä tätä kirjastoista jo jonkin aikaa, mutta ei ole sattunut kohdalle. Ehdottomasti täytyy kyllä lukea, kunhan vaan löydän. Kiitos arvostelusta. (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On Marika varmaan vielä niin varattu että ei taida löytyä kuin tuurilla uutuushyllystä. :) Mutta eiköhän sitä pian siellä hyllyissäkin, suosittelen ja kiitos kommentista!

      Poista
  4. Minustakin tässä on hienoa juuri se, että on nostettu tärkeä, vaiettukin aihepiiri kirjan aiheeksi. Odotin tältä vähän enemmän mitä sitten sain, mutta kyllä tähän tosiaan tutustua kannattaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän sama juttu, Susa, mutta kyllä tämä lukemisen arvoinen oli. Etenkin kun kirjassa käsitellään aihetta niin positiivisessa valossa.

      Poista
  5. Luin kirjan yhdeltä istumalta joitakin päiviä sitten. Pidin todella paljon. Kirjoittaja tavoitti hyvin pojan äänen. Kirjan loppupuolen paljastus perheen isän naisystävästä oli epäuskottava käänne, jonka olisi voinut mielestäni jättää pois.

    Rakastan muuten kirjan kansikuvaa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, Miss Beam, kertoja tuntui aidolta ja Björkin teksti vei mennessään. Loppu tuntui tosiaan täydeltä kaikkine käänteineen, olen samaa mieltä.

      Ja hyvä että kansikuvasta tykätään! Meitsi nirppisteli tällä kertaa. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön myrskyisästi lisääntyneen roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...