tiistai 26. helmikuuta 2013

Miika Nousiainen: Metsäjätti


Nousiaisen kehuttu Metsäjätti (Otava, 2011) odotti lukuvuoroaan pitkään päätyen työmatkaluettavaksi blogin facebook-sivulla pidetyn äänestyksen kautta. Kiitos siis aktiivisille äänestäjille!

- Sehän on pääkonttorin herroja. Ja niinhän se on, että mitä isompi herra, sitä huonommat uutiset. Oli oman kylän poikia tai ei.
Epäuskoinen väki nappaa kypärät naulakosta ja valuu jupinan saattelemana ulos ruokalasta. Jatkan muutaman työkaverin kanssa baariin oluelle. Ensimmäiset tuopit juodaan epätietoisina. Yritän pehmentää työkaverieni pelkoa konsultin tulosta.
- Minä tunnen sen Pasi Kaupin. Tunnen oikein hyvin ja voin sanoa, että on reilu mies.

Tarinaa kertovat vuorotellen lapsuudenystävät Pasi ja Janne. Pasi karisti lukion jälkeen Törmälän pölyt jaloistaan, kävi kauppiksen ja työskentelee nyt Metsäjätissä koristeltuna hienolla tittelillä. Janne puolestaan jäi Törmälään, alkoholisoitui aina välillä ja meni tietysti tehtaalle töihin kun mitäkäs sitä muutakaan. Tai olisihan sitä voinut toimittajaksi, mutta ei ne siellä koulussa lyöneet käteen kuin ammattikoulujen esitteitä. Ystävien tiet kohtaavat, kun Pasi päätyy työmatkalle Törmälään: tehdasta pitää uudistaa ja YT-neuvottelut käynnistää.

Luvassa on siis perisuomalaista mielenmaisemaa: on kyläyhteisö, joka elää tehtaasta ja jossa kaikki tietävät kaikista kaiken. Poliittinen kenttä on tasaisen punainen. Elämään suhtaudutaan realistisesti: mitä sitä turhia mitään, tehtaalle mennään kuten isäkin. Janne noudattaa vanhaa kaavaa, kulkee törmäläisiä jälkiä, vaikka toisinaan antaakin itselleen tilaisuuden haaveilla jostakin. Pasi puolestaan joutuu kohtaamaan omat juurensa, pohtimaan omaa paikkaansa ja samalla pohtimaan omaa, pian koittavaa isyyttään.


- Siellä ei ollut mitään.
- Missä?
- Kaupassa. Ei ollut luumutomaatteja, ei tuorepastaa, ei ricottaa, ei edes pinjansiemeniä.
- Voi rakas, pääset huomenna kotiin.
- Nälkäsenä.


Teemat ovat suuria, mutta ihmistä lähellä. Nousiainen tuo niin Jannen kuin Pasinkin arjen lähelle lukijaa. Tunnelma on jotenkin haikea, mutta huumoria ei ole unohdettu. Törmälän kyläyhteisö on toisaalta hieman surkuhupaisa, toisaalta sympaattinen ja tosi. Black Sabbath is best, Dingo painu vittuun!

Jollain tavalla Metsäjätti on todella lohdullinen kirja. Se sisältää paljon suomalaista melankoliaa, mutta on silti pohjavireeltään positiivinen. Kyllä tässä pärjätään, vaikka välillä meneekin huonommin ja maito happanee baarin pöydän alla. On selvitty ennenkin. Tuli hyvä mieli.

Kurkkaa lisäksi vaikka Lurun tuore teksti tai Jennin mainio arvio.

Lukudiplomitehtävä: Kirjoita teoksesta urbaanilegenda.

"Kuule Mauno, kuulin Pasista aikamoisen jutun kylillä."
"Jaa mitäs se poika nyt?"
"Oli pojilla taas perinteiset lumisodat käynnissä, Kivistö versus Koivisto. Ja arvaa kumman puolella poikasi heitti palloja?"
"No Koiviston tietysti, mikä kysymys tuo on?"
"Ei kun kuulin että Kivistön puolella oli."
"Urpaanilegendaa vai mitä tuo tommoinen, tuosta hyvästä tarjoat oluet."


Miika Nousiainen: Metsäjätti
Otava, 2011. 286 s.
Kansi: Markus Pyörälä

10 kommenttia:

  1. Oi että! Rakastin Metsäjättiä ja olen superiloinen että luit sen ja tykkäsit, ja että sinun tuli siitä hyvä mieli! <3

    Metsäjätti on tosiaan lohdullinen, ja kaiken hauskuutensa takana viisas kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara! Tämä oli oikeasti jotenkin tosi-ihana ja toden totta myös viisas.

      Poista
  2. Metsäjätti on ollut TBR-listallani heti ilmestymisestään lähtien. Olen varma, että pidän kirjasta: pikkupaikkakuntalaisuudesta, 80-luvun musiikista, Nousiaisen kerronnasta, kaikesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen, Katja, tämä voisi hyvinkin olla sinulle sopiva kirja. Lue lue!

      Poista
  3. Tämä kiinnostaa, olen pitänyt aiemmista Nousiaisista niin paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen, Helmi-Maaria. Minä olin lukenut aiemmin vain Maaninkavaaran josta pidin, tämä oli sitten vähän erilaisella tavalla hieno.

      Poista
  4. Mä olin vähän jo alkanut tämän suhteen luovuttaa. Ei ole osunut missään silmään, ja vanhaa TBR-listaa uusiessani tuumailin, että pitäisi varmaan tuokin karsia. Nytpä en haluakaan enää! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin vatkuttelin tämän lukemisen kanssa todella kauan, Maukka, mutta otin sitten härkää sarvista. Onneksi otin. :)

      Poista
  5. Kiva, että sinäkin luit tämän. Hyvä kirja! Hoksasin vasta nyt tuosta sinun urbaanilegendastasi, että tästä kirjasta voi tehdä lukudiplomisuorituksen! Minun täytynee palata Metsäjätin pariin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Luru, niin on! Minä sain sopivan kimmokkeen lukudiplomista saadakseni tämän luettua ja onneksi luin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...