torstai 24. tammikuuta 2013

L.M.Montgomery: Anna opettajana

Linnea opettajana.

Edellisen kerran olen lukenut L.M.Montgomeryn Anna-sarjan kirjoja varmaankin yläasteella, siis melko monta vuotta sitten, ja käsittääkseni luin silloin suurin piirtein kaikki silloin suomennetut teokset. En kuitenkaan ollut lukenut kronologisesti laskettuna sarjan neljättä osaa, Anna opettajana (Wsoy, 2002), sillä kirja on kumma kyllä suomennettu vasta vuonna 2002. Sinisen linnan kirjaston Maria haastoi minut lukemaan sen osana Ota riski ja rakastu kirjaan -haastetta, joten tartuin tuumasta toimeen ja palasin pitkän tauon jälkeen Vihervaaran Annan seuraan.

Mutta illan hämyssä olen vapaa kaikesta ja kuulun vain itselleni - ja sinulle. Aion pyhittää nämä hetket kirjeillesi. Tosin tästä ei nyt tule rakkauskirjettä. Minulla on kirskahteleva kynä, eikä kirskuvalla kynällä voi kirjoittaa rakkauskirjettä... eikä liian terävällä... eikä liian lyhyellä kynällä. Saat siis sellaisen kirjeen vain silloin, kun minulla on täsmälleen oikeanlainen kynä. Mutta nyt kerron uudesta kodistani ja sen asukkaista, jotka ovat sangen kultaisia.

Kirja sijoittuu siis aikaan jälkeen Annan unelmavuodet -teoksen. Anna on valmistunut kandidaatiksi ja saanut paikan Summersiden koulun rehtorina. Työ kuulostaa innostavalta, vaikka harmina onkin se, että seuraavan kolmen vuoden aikana Anna tulee tapaamaan sulhoaan Gilbertiä vain harvoin. Onneksi kirjeet on kuitenkin keksitty ja niitä Anna kirjoittaakin Gilbertille usein uudesta asuinpaikastaan Poppelipuistosta, joka sijaitsee Kummituskujalla.

Kolme vuotta Summersidessa sujuvat varsin tapahtumarikkaasti. Ensinnäkin ongelmana ovat Summersiden asukkaat, tai oikeastaan siellä asuva Pringlen suku, joka on kovin tyytymätön siihen että Anna on valittu virkaan ja kiukuttelevat asiasta sekä itse että lapsiensa välityksellä. Toiseksi Anna ei tietenkään malta olla hieman sekaantumatta asukkaiden elämiin silloin, kun hänestä se tuntuu oikeutetulta ja nämä toimet johtavat niin kommelluksiin kuin iloisiin sattumuksiinkin.

Vihervaaran Annaa on hankala kuvailla millään muulla adjektiivilla kuin ihana. Anna katselee maailmaa positiivisella mielellä, mutta ei kuitenkaan jää haihattelemaan pilvilinnoihin vaan osaa myös kimpaantua ja näpäyttää huonotapaisia nenille. Lisäksi nuori nainen kantaa suunnatonta huolta punaisista hiuksistaan ja välillä myös omasta käytöksestään: muistaahan hän nyt olla oikeudenmukainen kaikille?

Montgomery kuvaa Annan lisäksi myös muita hahmoja äidillisen lempeästi ja humoristisesti. Minua huvittivat erityisesti Annan kirjeiden väliin laitetut huomautukset Useita sivuja jätetty välistä. Ilmeisesti Annan kynä ei ollut ruosteessa, ei liian terävä eikä liian lyhyt. Joko Montgomery on ystävällisesti suojellut Annan yksityisasioita tai sitten vain päättänyt säästää lukijoita ja jättänyt pois ne siirappisimmat osiot. Kolmen vuoden matka Annan kanssa Summersideen on aurinkoinen ja ilahduttava, vaikkei kaikki aina menekään suunnitelmien mukaan,

Anna opettajana oli aivan yhtä viehättävä kuin ajattelin ja ilahdutti niin ystävällisyydellään kuin kauniilla kielelläänkin. Toivottavasti tyttökirjojen suosio ei koskaan laske.

Lukuisan Laura kirjoittaa tekstissään myös muista kirjan viehättävistä hahmoista, Sonjan lukuhetkissä ihastuttiin ikihyviksi.

Haasteet: Anna opettajana viimeistelee viimevuotisen Ota riski ja rakastu kirjaan -haasteen, jossa minut haastettiin lukemaan kuusi kirjaa eri bloggaajien toimesta. Kiitoksia kaikille haastajille! Linkit kaikkiin suorituksiin löytyvät haastesivulta.

L.M. Montgomery: Anna opettajana (Anne of Windy Poplars, 1936)
Wsoy, 2002. 277 s.
Päällyksen kuva: Ben Ståhl

7 kommenttia:

  1. Kiva kun luit ja tykkäsitkin, Linnea! Minulle Anna opettajana ei ole ihan yhtä rakas kirja kuin varhaisemmat Anna-sarjan osat, mutta kyllä siinäkin on aitoa Montgomery-viehätystä!

    Olitpas ahkera tuon haasteen kanssa, kuusi kirjaa, vau! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria haastamisesta! :) Minä aloin nyt tämän luettuani todella kaivata Runotyttö- ja Anna-kirjoja ja palaa niiden pariin toivottavasti taas pian.

      Haaste lähti viime vuonna niin nopeasti käyntiin, että minut oli ehditty haastaa jo monesti ennen kuin havahduin. Onneksi kyseessä oli kiva haaste ja pidin kaikista kirjoista joita minulle ehdotettiin.

      Poista
  2. Hieno teksti ja ihana kuva!

    Mullekaan nämä myöhemmin suomennetut Anna-sarjan kirjat eivät ole niin rakkaita kuin ne aiemmat, mutta pidin toki tästäkin kovasti. Pitäisikin jossain vaiheessa palata Vihervaaraan.

    VastaaPoista
  3. Komppaan täysin Mariaa ja Elinaa. Anna opettajana ei ole niin rakas kuin "vanhat" Annat, mutta ihana sekin on.

    Hieno luuranko!

    VastaaPoista
  4. Minä haluan ehdottomasti tänä vuonna tutustua Montgomeryyn. En käsitä, miksi en ole lukenut häneltä vielä mitään!

    Ihana tuo kuva! :)

    VastaaPoista
  5. Ihan mahtavaa että olet taas päässyt Annojen vauhtiin !! :DD Kuten muutkin tuossa ovat kommentoineet, tämä ei ehkä ollut Montgomeryn parhaimpia teoksia. Itse pidän kuitenkin kaikista eniten Annan perhe-kirjasta, joka sekin on tosin näitä "uudempia" lisäyksiä :)

    VastaaPoista
  6. Voi kun oli mukavaa törmätä Annaan sinun blogissasi!:) Olen itsekin yrittänyt viime aikoina ahkerasti lueskella Annoja, sillä tarkoituksena olisi tänä keväänä kirjoittaa kirjallisuuden proseminaarityö joistakin Anna-kirjoista.

    Anna opettajana luin viimeksi viime syksynä bloggasin siitä pohtimalla lähinnä niitä kirjalijan jättämiä aukkoja, joihin näköjään sinäkin olit kiinnittänyt huomiota. Jos haluat, voit käydä kurkkaamassa blogissani: http://matkallamikamikamaahan.blogspot.fi/2012_10_14_archive.html

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...