lauantai 30. toukokuuta 2015

Lavalta: Minun Palestiinani (Teatteri Takomo / Ryhmäteatteri)

Kuva: Mitro Härkönen

Noin kolmen tunnin jälkeen Ryhmäteatterin Helsinginkadun näyttämön katsomossa seistään ja taputetaan. Noora Dadun monologinäytelmä kahdelle näyttelijälle eli Minun Palestiinani on juuri päättynyt. Aplodien päätyttyä kadulle poistuu liuta ihmisiä, joiden kommentit esityksestä ovat hämmentyneitä ja vaikuttuneita.

Peruutetaan vähän taaksepäin. Maaliskuussa Minun Palestiinani saa ensi-iltansa Teatteri Takomossa ja näytökset myydään loppuun hurjaa vauhtia. Meiltä se jäi väliin ja se harmittaa vähän. Huhtikuun lopussa puolestaan sähköpostiin kolahtaa Ryhmäteatterin infokirje, jossa kerrotaan Palestiinan tulevan toukokuussa vierailulle. Samana päivänä tapaan ystäväni Heidin ja kysyn pitääkö tämä mennä katsomaan. Heidi sanoo kyllä, joten minä varaan liput kevään viimeiseen näytökseen.

Palataan Helsinginkadulle. Teatteri on aivan täynnä, muutkin ovat selvästi kuulleet kehuja. Minun Palestiinani on siis Dadun, puoliksi palestiinalaisen mutta Kuusankoskella syntyneen suomalaisen näyttelijän, monologi Palestiinan ja Israelin tulehtuneesta tilanteesta, mutta myös hänen omasta suhteestaan konfliktiin ja sen ratkaisemiseen, maahan jossa hänellä on paljon sukulaisia muttei varsinaisia juuria. Monologin aikana ehditään puhua terrorismista, kertoa kohtaamisista israelilaisten ja palestiinalaisten kanssa, jäädä jumiin lentokentälle, esittää tyhmiä kysymyksiä ja lopulta tarjota myös vastauksia.

Minun Palestiinani on vähintäänkin, jälleen Heidiä siteeratakseni, yleissivistävä. Lisäksi se on sydämeenkäypä, tavattoman hauska, vakavaksi vetävä ja mielenkiintoinen. Noora Dadu tekee näyttelijä Iida-Maria Heinosen kanssa hienolla tavalla yksityisestä yleistä ja saa esityksen koskettamaan, vaikka itsellä ei olisi kuin satunnaisiin uutisiin rajoittunut suhde Israelin ja Palestiinan tilanteeseen. Vaikka konfliktista on ollut jonkinlainen käsitys, sai esityksen aikana melkomoisen määrän napakkaan muottiin laitettua informaatiota tilanteesta kaiken sen henkilökohtaisen käsittelyn lisäksi.

Nyt toivon vain, että esityksestä syntyneet ajatukset eivät unohdu minulta eivätkä muiltakaan katsojilta. Että jaksaisi olla hereillä, yrittää ymmärtää ja ehkä tehdä jotain.

2 kommenttia:

  1. Itseeni harmittaa nyt kun tämä jäi näkemättä. Periaatteessa olisi ollut Ryhmiksen esityksiin mahikset, mutta budjettini ei kestänyt kahta peräkkäistä Hesanreissua. Josko tästä vielä olisi jossain muutama lisäesitys, toivon niin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan että tulee vielä jonnekin, Talle! Ehdottomasti näkemisen arvoinen.

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...