keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Me Rosvolat x 2 - Maailman ääneen lukemisen päivä


Tänään 4.3. vietetään maailman ääneen lukemisen päivää, mikä on huikea juttu! Minulle luettiin aikanaan paljon ääneen ja kerrottiin myös itsekeksittyjä satuja (kiitos äiti!), siinä piilee varmasti osasyy siihen miksi kirjat ja lukeminen ovat edelleen niin lähellä sydäntä.

Meillä harrastetaan ääneenlukemista tällä hetkellä lähinnä automatkoilla. Homma menee sillä tavalla, että mies (joka pitää ajamisesta enemmän) kruisailee menemään ja minä istun pelkääjänpaikalla lukemassa. Viime aikoina hittilukemistona meillä on ollut autossa Siri Kolun Me Rosvolat -sarja. Ensimmäinen osa luettiin viime kesänä ja kun sarjan loput osat kotiutuivat meille viime syksynä, olemme jatkaneet osilla kaksi ja kolme.

Me Rosvolat ja konnakaraokessa (Otava, 2011) eletään Viljan toista rosvokesää. Viululeiri muuttuu kaahailuksi, kun Rosvoloiden klaani saapuu pelastamaan Viljan kurjalta kohtalolta. Suuntana ja kirjan pääjuonena ovat tällä kertaa rosvojen kesäpäivät, joilla päätetään siitä kuka on seuraava rosvovaltias. Juonittelua, huijauksia ja pettureita löytyy siis vaikka minkä kulman takaa, mutta onneksi Rosvolat eivät aio lannistua vastoinkäymisten edessä vaan pistävät peliin kaiken oveluutensa.

Me Rosvolat ja iso-Hemmin arkku (Otava, 2012) tapahtuu edellisistä osista poiketen syysaikaan. Rosvolat ja Vilja ovat onnistuneet saamaan käsiinsä vihjeen siitä, missä ensimmäisen rosvovaltiaan Helmeri Kvistin kirjoittama rosvousopas lymyilee. Oppaan löytäjälle on luvassa etulyöntiasema kilpailevien rosvosukujen kahinoissa eikä se missään nimessä saa, tietenkään, joutua vääriin käsiin. Rosvousopasta etsitään suurinpiirtein maalta, mereltä ja ilmasta. Ongelmaksi muotoutuu myös Viljan siskon Vanamon joutuminen huonoon seuraan ja vaikeuksiin.

Näistä kahdesta Konnakaraoke on koko matkaltaan varsin hulvatonta menoa. Vaikka muut rosvosuvut yrittävät kampata Rosvoloita kaikin tavoin, pysyy lippu korkealla ja perheen yhteispeli on mahtavaa. Ensimmäisessä kirjassa lyhyeksi jäänyt kesäpäivävierailu myös korvataan tässä osassa korkojen kanssa, kun lajeja esitellään toden teolla ja kilpailuja seurataan silmä kovana.

Iso-Hemmin arkussa puolestaan luovitaan astetta synkemmissä vesissä. Rosvousoppaan etsiminen tuntuu stressaavan kaikkia ja lisäksi Vilja joutuu keksimään peitetarinan sille, missä hän luuhaa kaikki viikonloput. Amman lukuhetkessä kirjoitetaan osuvasti siitä, kuinka Viljan hartioille laskettu paino tuntuu välillä raskaalta luettavalta, mutta samaan syssyyn todetaan kuitenkin että loppu on aivan huikea. Olemme täällä meidän päässä ihan samaa mieltä, mahtava lopetus!

 Rosvoloiden edesottamukset ovat olleet kaikki aivan mahtavia ääneenluettavia. Kolun kieli on räväkkää, hauskaa ja mukavasti kieleltä pyörähtävää. Hahmoilla on myös kaikilla omanlaisensa äänensä, siis tekstissäkin, ja on ollut hauska kehitellä luettavilleen omat persoonat sen mukaan. Mies sanoi tässä ihan samaa, kun kysyin häneltä kommenttia kirjoista. Lempiluettaviani ovat Kulta-Pete ja Hurja-Kaarlo, tosin hurjan rosvopäällikön dubbailussa on useamman kerran meinannut lähteä ääni. Roolista ei kuitenkaan voi tinkiä ja miehen mielestä se on myös hyvä (vaikka hän onkin kehuessaan toki puolueellinen).

Päivän teeman mukaisesti en laita tällä kertaa tekstilainausta, vaan tässä on miehen ystävällisesti äänittämänä pieni näyte Konnakaraokesta sivuilta 50-51 (ei sis. spoilereita):


Seuraava Rosvolat-kirja on lähdössä lauantaina mukaan, kun ajamme Tampereelle. Odotamme kiinnostuksella mitä tulee tapahtumaan!

ps. Tarvitsemme ehdottomasti virallisen reseptin espanjalaisten ikkunoiden valmistamiseen! Oikeastaan tarvitsemme ehdottomasti Rosvoloitten keittokirjan, miten olis?

Siri Kolu: Me Rosvolat ja konnakaraoke
Otava, 2011. 376 s.
Kansi ja kuvitus: Tuuli Juusela

Siri Kolu: Me Rosvolat ja iso-Hemmin arkku
Otava, 2012. 272 s.
Kansi ja kuvitus: Tuuli Juusela

4 kommenttia:

  1. Minäkin olen kuunnellut Rosvoloita ääneen luettuna, äänikirjoina siis. :) Ja juuri autoillessa - nämä ovat aivan parasta autoviihdykettä myös aikuiselle. :) Näistä kahdesta Konnakaraoke veti ehkä hivenen pidemmän korren omissa kuuntelupuuhissani, mutta hyvä tuo Iso-Hemmin arkkukin oli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Autokuunteluna kyllä aivan aatelistoa, MarikaOksa! Konnakaraoke oli kyllä hauskempi ja vauhdikkaampi kokonaisuus, mutta iso-Hemmi vei pääjuonta kiinnostavasti eteenpäin. Seuraava osa aloitetaan huomenna, kun ajetaan Tampereelle.

      Poista
  2. Eläytyvästi luettu :) Eka osa on luettu, ja kolmas odottaa, kun ensin on hankittava kakkonen. Meilläkin tykättiin kovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Joululainen! Kakkososa on tosiaan oikein mainio, toivottavasti tykkäätte!

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön myrskyisästi lisääntyneen roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...