maanantai 26. joulukuuta 2016

Joulun lukuhommia ja unohtuneita muttei unohdettuja haasteita


Toivottavasti joulunne tai mitä ikinä sitten juhlitte tai olette juhlimatta on sujunut mukavasti. Meillä on vietelty juhlaa sukulaisten ja oman pienperheen kanssa, päätavoitteena on jälleen ollut päästä tilaan jossa siippa saa pelailla omaa joululahjapeliään ja minä saan lukea. Välillä käydään koirien kanssa ulkona ja syödään.

Tajusin, että olen saanut tänä vuonna useamman haasteen ja olen unohtanut vastata niistä kaikkiin. Kiitos siis haastajille, en ole teitä unohtanut, mutta vastausten kirjoittaminen on jäänyt kaiken säätämisen alle. Ajattelin, että nyt jouluna olisi aikaa.

Sekä Kirsin kirjanurkan Kirsi että Eniten minua kiinnostaa tie -blogin Suketus haastoivat minut alkuvuodesta (!) vastaamaan viiden kirjan haasteeseen.

1. Kirja, jota luen parhaillaan
Tällä hetkellä minulla on kesken Matthew Quickin Love May Fail (satunnaisnappaus bestseller-hyllystä), Siri Pettersenin Mätä (Korpinkehät-sarjan toinen osa, vihdoin!) ja Matti Kososen ja Heidi Ruotsalaisen tietokirja Agenttikoulun naiset. Nyt välipäivinä aion keskittyä lukemiseen, tavoitteena on saada siistittyä huojuvaa kirjalainapinoa.

2. Kirja, josta pidin lapsena
Kristiina Louhen Aino-kirjoja luettiin minulle ihan pienenä paljon, osan niistä osasin ulkoa. Pidin kovasti myös Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintyttärestä ja Kiinalaisia satuja -satukokoelmasta. Kiinalaisia satuja on minulla edelleen hyllyssä, sitä haluaisin lukea taas uudelleen.

3. Kirja, joka jäi kesken
Olin pitkään sitä mieltä, että viime vuonna selättämäni Jules Vernen Kapteeni Nemo oli ainoa kirja, joka minulta on koskaan jäänyt kesken. Harmikseni muistin tässä muutama päivä sitten että on toinenkin, nimittäin Charles Darwinin Lajien synty. Pitkästyin opiskeluaikana tätä lukiessani jaanaavaan toistoon ja jätin kesken. Ehkä vähän noloa biologian opettajalle? Kirjojen kesken jättämistä voisin kyllä oikeasti harjoitella.

4. Kirja, joka teki vaikutuksen
Tähän kohtaan voisin valita useamman kirjan, mutta mennään tällä kertaa tänä vuonna lukemillani. Ensimmäisenä mieleen nousee Emma Puikkosen Eurooppalaiset unet, huikean hieno kirja. Sen jälkeen kesällä Hangon kallioilla lukemani Minna Rytisalon Lempi, jota en halunnut laskea käsistäni. Keväällä minua itketti Kirsti Kurosen hieno, nuorille suunnattu runoteos Paha puuska.

5. Kirja, johon palaan uudelleen
En osaa vastata tähän mitään muuta kuin Harry Potterit. Ne ovat minun turvakirjojani, teoksia joiden parissa kasvoin alakouluikäisestä ylioppilaaksi. Tänä vuonna luin lähes koko sarjan uudelleen viimeistä osaa lukuunottamatta, sitä säästelen. Sen jälkeen voin vihdoin lukea sen näytelmänkin.

Tämän haasteen lisäksi minut haastettiin ennen kesää (!!) vastaamaan sieluni hymyt -haasteeseen, tällä kertaa haastajina olivat jälleen Eniten minua kiinnostaa tie -blogin Suketus ja Kirjaneidon tornihuone -blogin Kirjaneito.

Haasteen tarkoituksena on luetella itseään tällä hetkellä ilahduttavia asioita ja näin lomalla näitä asioita tuntuu olevan aika helppo löytää.

Kolmen tunnin kätköilylenkki Viikissä meidän miniperheellä teki hyvää. Pimeää oli, mutta purkkeja löytyi.

Tein hyvää lanttulaatikkoa. Lanttu on ainut laatikko, jonka vaivauduin tänä(kin) vuonna tekemään itse.

Hirveästi hyviä kirjoja! Ja aikaa lukea! Kyllä te tiedätte. Esimerkiksi Deborah Levyn Uiden kotiin oli todella hieno pieni romaani.

Papukaijatulppaanit. Ks. yläkuva. Riemastuttavia kukkia!

Tärkeimpänä kuitenkin lienee stressitön olo. Työasiat yrittävät kyllä säännöllisesti nousta pintaan, mutta pääasiallisesti olen malttanut olla tohottamatta. Tuntuu hyvältä.

En nyt jaa näitä haasteitä eteenpäin kun olin niihin vastaamisessa niin saamaton, mutta toki haastan teidät miettimään ilahduttavia asioita ainakin päässänne. Mukavaa vuoden loppua!

6 kommenttia:

  1. Kaunis kuva. Ronja Ryövärintytär on myös mun lapsuuden suosikki.<3
    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia! Papukaijatulppaanit ovat ihania ja Ronja on ihan paras!

      Poista
  2. Itse en kyllä edes muistanut koko haasteita, eli onpa hauskaa, että vastasit kuitenkin. ;) Minulla on jäänyt useampaan vastaamatta etenkin kesän jälkeen, grrr... Ei vaan aina pysty ei. Joulunne kuulostaa kivalta ja rennolta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahhaa, Suketus, parempi näin päin? Löysin tuolta sittemmin pari vastaamatonta lisää mutta näin se nyt menee. Joulu on ollut huippu!

      Poista
  3. Joulunne kuulostaa ihanalta ❤ Rentoja välipäiviä ja hyviä lukuhetkiä myös ensi vuoteen ❤

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön myrskyisästi lisääntyneen roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...