tiistai 6. joulukuuta 2016

Sanna Isto: Maan alaiset


Kuva Suomenlinnan muurilla kököttävästä ja merituuleen nojaavasta pienestä eläimestä sykähdyttää. Ymmärrän sen kaipuun suolaisen tuulen äärelle. Tämä pieni eläin ei kuitenkaan ole varsinaisesti eläin vaan ihminen, erwiniksi muuttunut teini-ikäinen Metuli joka ei aivan tiedä miten on tähän tilanteeseen joutunut saati miten siitä pääsisi pois.

Sanna Iston Maan alaiset (WSOY, 2016) aloittaa tarinansa ilman sen kummempia valmisteluita. Metuli eli Merituuli Miete herää eräänä aamuna kummasta unesta ja havaitsee muuttuneensa yön aikana pieneksi eläimeksi, jonka säikähtäneet perheenjäsenet ajavat kodista ulos. Hämmentynyt Metuli harhailee kesäisen Suomenlinnan mailla ja saa vähitellen selville millaisen vaihtokaupan kohteeksi on oikein joutunut. Samalla silmien eteen avautuu aivan uudenlainen maailma mukulakivien alla, maailma jossa erikoiset erwinit elävät omintakeisessa yhteiskunnassaan. Vaikka elämä pienenä eläimenä ei alkujärkytyksen jälkeen tunnu niin kauhealta ja Limppu-erwin osoittautuu mukavaksi kaveriksi, on takaisin ihmiseksi jotenkin päästävä eikä se onnistu ilman apua.

Minä rakastan Metulin tavoin Suomenlinnaa, sen katuja, muureja ja tunnelmaa, joten oli hauskaa sukeltaa tutkimaan mielikuvituksellista maailmaa kaiken sen tutun alla. Isto on luonut kiinnostavan erwinien rinnakkaisyhteiskunnan, jonka tapahtumat linkittyvät näpsäkästi Suomenlinnan todelliseen historiaan. Eniten tästä saakin ehkä irti, jos paikka ja jotain sen historiasta on jo ennestään tuttua.

Metuli on sympaattinen päähenkilö ja osoittautuu kirjan kuluessa neuvokkaaksi nuoreksi. Toki tapahtuu myös henkistä kasvua, kun Metuli joutuu haastamaan itseään ja uskaltamaan asioita joita ei ihmismuodossaan olisi edes harkinnut. Myös läheiset ihmissuhteet joutuvat uuden tarkastelun alle, aina välittämistä ei nimittäin ole niin helppoa osoittaa. Teemat nousevat kerronnassa esiin melko luontevasti, vain muutamassa kohdassa tuskastelin mielestäni liian alleviivaavaa kasvun kuvausta.

Maan alaiset oli nopealukuinen ja hauska tuttavuus, jossa Sami Saramäen mustavalkoiset kuvituskuvat johdattivat hienosti tarinan tunnelmaan. Iston kerronta on vauhdikasta ja etenkin loppua kohti tapahtumat vyöryvät kuin tykinkuula mäessä, ymmärrätte kyllä vertauksen jos luette teoksen. Suosittelen tätä pienten ja sisukkaiden eläinten ystäville, kaikki eivät aina ole sitä miltä näyttävät ja pienikin voi pystyä suuriin tekoihin.

Tällä teoksella kuittaan HelMet-haasteeseen kohdan Vihervuosi 2016 -sloganiin "Minun maisemani – maalla ja kaupungissa" sopiva kirja, sillä Suomenlinna on minun sielunmaisemaani ja toki myös kaupunkimaisemaani.

Sanna Isto: Maan alaiset
WSOY, 2016. 336 s.
Kansi ja kuvitus: Sami Saramäki

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön myrskyisästi lisääntyneen roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...