lauantai 31. joulukuuta 2016

Sophie Kinsella: The Undomestic Goddess


Sophie Kinsella teki sen tuossa syksyn alussa (!) taas. Hirveä lukujumi ja pää täynnä uutta informaatiota töiden alettua, mutta aikakausia lukulistalla ollut The Undomestic Goddess vei kaikessa epäuskottavuudessaan silti mukaansa. Kovin paljon järkeä tässä ei ollut, mutta nautinnollista chick litiä se silti oli.

Samantha Sweetingin ura on nousukiidossa ja paikka maineikkaan lakifirman osakkaan on jo lähes taskussa. Yllättäen kaikki valuu hukkaan kun megalomaaninen unohdus saa Samanthan pakenemaan paniikissa paikalta ja päätymään sattumusten kautta pieneen maalaiskylään taloudenhoitajaksi rikkaalle mutta hieman tyhjäpäiselle pariskunnalle. Ongelmanahan tässä on se, että Samantha ei osaa siivota tai kokata tai tehdä muitakaan taloustöitä mutta jotenkin kaikki vain hoituu ja onhan se puutarhurikin aika komea.

Elämänmuutosromaanihan tämä siis on, hektisestä oravanpyörästä hetkeen tarttumiseen ja arkisten asioiden arvostamiseen. Tavallaan tykkäsin tästä sanomasta hirvittävän paljon, jotenkin oli niin leppoisaa lukea siitä kuinka valmistetaan täydellinen uunikala tai milloin mikäkin torttu. Pidän ruoanlaitosta lukemisesta, se on hypnoottista.

Samantha itsessään on hyvin kinsellamainen hahmo, enemmän tai vähemmän neuroottinen ja hienosti kaikista ongelmista lopulta eroon luoviva ja menestykseen päätyvä. Kokonaisuudessa teoksella oli todella onnellistava vaikutus, istuskelin milloin metrossa ja milloin junassa iloisessa höpökirjakuplassa ja löysin lukufiiliksen uudelleen. Kiitos Kinsella.

Teos on muuten myös suomennettu tittelillä Varsinainen talousihme ja käsittääkseni käännös on varsin kelpo joten siitä vain kokeilemaan jos englanti ei lukukielenä lämmitä. Sillä kyllä hyvä chick lit vaan on hieno asia elämässä.

Niin ja HelMet-haasteessa tämä oli ruoasta kertova kirja.

Sophie Kinsella: The Undomestic Goddess
2005. 415 s.

4 kommenttia:

  1. Tämä oli mulla suomenkielisenä ja enkuksi, kummatkin laitoin kesällä kiertoon. Kelpo kirja kummallakin kielellä, olen lukenut sekä käännöksen että alkuperäisen :)
    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kelpo nimenomaan Tiia! Ei tätä ehkä montaa kertaa viitsi lukea (ellei sitten juuri eri kielillä), mutta ajaa tarkoituksensa erinomaisesti.

      Poista
  2. Yritin tätä joskus lukea, mutta en päässyt ensimmäisiä sivuja pitemmälle, vaikka olen useista muista Kinsellan kirjoista tykännytkin. Ehkä pitäisi kokeilla toistamiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tykkään Kinselloista erityisesti äänikirjoina, niitä pystyy kuuntelemaan mennen tullen eikä haittaa jos joku kohta menee vähän ohi. Auttaa lukujumiin. Tämän luin poikkeuksellisesti ihan kirjana, tuntui mukavalta kun eteni leppoisasti.

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön myrskyisästi lisääntyneen roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...