maanantai 19. toukokuuta 2014

Ville Karttunen: Salamaponin selässä

Semifinal 28.4.2012

Ukkosmaine on yksi suosikkiyhtyeistäni ja siten vastikään ilmestynyt Salamaponin selässä : Ukkosmaineen tarinoita (Juki Records, 2014) on luonnollinen lisäys omaan kirjahyllyyn. Opuksen, joka on itse asiassa yhtyeen kymmenvuotishistoriikki, on kynäillyt Ville Karttunen. Ukkosmaineen tuntijat tosin tuntevat kynänkäyttäjän yhtyeen kosketinsoittimien takaa hyörivänä Wilhelm Meisterina. Historiikin lisäksi Salamaponin selässä päästään tutustumaan yhtyeen uran aikana sattuneisiin kommelluksiin ja opitaan, millaista on tehdä musiikkibisneksessä kaikki itse.

On harvinaista lukea kirjaa, jossa esiintyvät henkilöt tuntee niin hyvin. Ukkosmainetta olen itse kuunnellut vuodesta 2008. Ensimmäisen biisin kuuntelin yhtyeen Myspace-sivulta, kyseessä oli Mansikkakausi. Ihastuin. Painelin Semifinalin keikalle. Ihastuin yhä enemmän. Yhtyeen keikalla meno oli mitä parhain ja tunnelma välitön. Silloin vielä nimellä Klaus Thunder ja Ukkosmaine keikkaillut yhtye siirtyi jatkuvaan kuunteluun.

Sittemmin olen myös tutustunut molempiin yhtyeen jäseniin muita reittejä ja pidän kumpaakin ystävänäni. Soittipa yhtye myös kaksi kappaletta häissämme. Kaiken lisäksi myös kirjan kuvittaja, satumaiset salamaponit ja muut luonut Elli Maanpää, kuuluu toveripiiriini. Tämä tekstini kirjasta on siis kaikkea muuta kuin objektiivinen, mutta kun musiikista tai kirjoista puhutaan lienee subjektiivisuus varsin perusteltua.

Painetun version lukeminen oli, ainakin osittain, toinen kerta kun kirjan luin. Kun kirja oli vielä luonnosvaiheessa, luin senaikaisen version e-kirjana. Silloin osa luvuista puuttui vielä ja teksti oli kesken, mutta jotain kirjan tehosta kertoi se että ajelin muun muassa eräänä päivänä tyytyväisenä oman juna-asemani ohi. Kaiken lisäksi lukulaitteeni kenkkuili doc-formaatin kanssa ja yhden kappaleen lukeakseen sai klikkailla kolmelle eri sivulle ja takaisin. Silti yli sata liuskaa hurahtivat hetkessä.

Valmis versio on saanut kuvituksen ja esimerkiksi loppuun on lisätty muutaman yhtyeen kappaleen sanat sointuineen ja syntytarinoineen. Teksti etenee pääosin kronologisesti juhlia varten perustetun bändin ensimmäisestä keikasta läpi kymmenvuotisen uran. Lukujen väliin on ripoteltu anekdootteja muun muassa keikkailun aikana kohdatuista miksaajista.

Tunnelma on läpi kirjan lämminhenkinen. Yhtye etenee vaikeuksista voittoon, vaikka radiosoittoja ei juurikaan kuulu. Fanikunta on kuitenkin uskollista: keikkoja myydään loppuun ja niillä on hyvä meininki. Tämän voin itse allekirjoittaa. Esimerkiksi eräälle ei-kesäiselle keikalle, olisiko ollut JNS Beat -levyn julkaisukeikka, pukeuduin kesäfestarityyliin sortseihin ja silti siellä tuli kuuma kaikesta pomppisesta ja mukanalaulamisesta.

Salamaponi. Kuva: Jussi Hellsten

Salamaponin selässä oli viihdyttävää luettavaa. Sen lisäksi, että se kertoo yhden yhtyeen tarinan se myös valottaa sitä todellisuutta, joka musiikkibisneksessä on vallalla. Itselleni tästä kirjasta puuttui vain mahdollisuus klikata juttujen kohteena oleva kappale soimaan. Tämäkin tosin onnistuisi rakentelemalla itselleen soittolista, kaikki levyt kuitenkin löytyvät omasta levyhyllystä.

Toivon, että Salamaponin selässä löytää tiensä fanien kirjahyllyihin ja saa toivottavasti myös jonkun uuden tutustumaan tähän lämminhenkiseen yhtyeeseen. Ollaan tosissamme ja kuunnellaan hyvää musiikkia. Kuuntelun voi toteuttaa jo torstaina, kun Ukkosmaine nähdään Helsingissä Henry's Pubin Helatorstaiklubilla.

Kirjavinkkien Hannun opus sai hyvälle tuulelle, Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljas kiittelee teoksen aitoutta.

Ville Karttunen: Salamaponin selässä : Ukkosmaineen tarinoita
Juki Records, 2014. 224 s.
Kansi ja kuvitus: Elli Maanpää

5 kommenttia:

  1. Mäkin olen jo lukenut oman Ukkosmaine-historiikkini! Arvostin sen rehellisyyttä, mutta samaan aikaan salaperäisyyttä. Kysymykseen "oottekste tosissanne" ei vastattu kyllällä eikä eillä, pieni, mutta tehokas gägi :), juuri sellainen, josta pidän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee Heidi! Olen jotenkin ihan Ukkosmaine-fiiliksissä edelleen, biisit soi päässä. Onneksi torstaina pääsee taas keikalle!

      Poista
    2. Niinkö? Missä? Mitäh? Ehkä mäkin!

      Poista
    3. Henry's Pub, soittoa klo 22, vapaa pääsy!

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön myrskyisästi lisääntyneen roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...