maanantai 27. huhtikuuta 2015

Lavalta: Love Me Tinder (HEOn musiikkiteatterilinja)

#selfietime! Kuva pihistetty työryhmän instagram-tililtä (@lovemetinderheo), kuvan ottanut Artëm Kuosti.

En ole kertaakaan käyttänyt Tinderiä, en ole tainnut edes nähdä koko sovellusta. Silti ja ehkä juuri siksi HEOn musiikkiteatterilinjan esitys Love Me Tinder herätti heti mielenkiintoni. Esityksen kerrottiin perustuvan työryhmän omiin kokemuksiin tästä someajan deittisovelluksesta. Liput laitettiin varaukseen ja pienen aikataulusäädön jälkeen päästiin lopulta Kaapelitehtaan Turbiinisaliinkin ihan ajoissa.

Esitys lähtee käyntiin heti, kun katsojat astuvat saliin. Esiintyjät ovat jo lavalla ja hihkuvat älylaitteiden äänimerkkien kilahdellessa taustalla. Ja sitten lähdetään. Lavalla pohditaan muun muassa sitä, millä perusteella Tinderissä swaipataan oikeaa ja vasenta ja miten tämä deittailun näennäinen helppous vaikuttaa itse seurustelukulttuuriin. Ja mistä sitä muuten voi tietä, että onko se tyyppi nyt se oikea? Terävintä kärkeä olivat kuitenkin havainnot siitä, miten some nykypäivänä todella vie tilaa ajatuksilta ja miten ilmiön selittäminen ns. some-sukupolven ulkopuolelle on tavattoman haastavaa kun oikeita vertailukohtia ei oikeastaan ole. Esitys herätti oikeasti ajatuksia ja on saanut tässä samalla miettimään myös omaa sosiaalisen median käyttöä.

Parasta antia oli kuitenkin musiikki, sillä musiikkiteatterilinjan esityksessä kohtauksesta toiseen kuljettiin luonnollisesti kappaleiden välityksellä. Lavalla kuultiin lukuisia tuttuja musikaalisävelmiä Aladdinista Spring Awakeningiin ja osa kappaleista oli saanut uudet sanoitukset työryhmältä. Erityisesti versioinnit RENTin Light My Candlesta ja Chicagon Cell Block Tangosta ilahduttivat kekseliäisyydellään, muista kappaleista mieleen jäi komeasti esitetty Edge of Glory jossa lauloi Miriam Mekhane.

Ainoa kritiikki, jota esityksestä keksin, koskee koreografioita ja tämäkin on lähinnä parannusehdotus. Tanssikohtauksissa oli paljon improvisaatiota ja vaikka se joissain kohdissa toimikin oikein hyvin (esimerkiksi disco-kohtauksissa), olisin esimerkiksi laulujen yhteyteen kaivannut myös yhteisiä selkeitä koreografioita enemmän. Ne kuitenkin selvästi onnistuivat työryhmältä ja sellaista olisi mielellään katsonut enemmänkin, nyt etenkin pitemmissä joukkokohtauksissa esiintyjät tuntuivat välillä kasaantuvan eri puolille lavaa ja tunnelma oli hieman hallitsematon.

Esiintyjinä olivat joka tapauksessa musiikkiteatterilinjan opiskelijat, kymmenen tavattoman taitavaa nuorta naista ja heidän tukenaan HEOn lauluntekijä-, laulaja- ja musiikkilinjoilta joukko mainioita muusikoita. Mies esitti kiitokset bändille erityisesti siitä, että biisisovituksissa ei oiottu ja molemmat kokonaisuutena aplodeeraamme sitä, miten ammattimaista meininkiä lavalla oli. Esimerkiksi komediallinen ajoitus oli monessa kohtauksessa just eikä melkein nappiin, loisteliasta!

Kaiken kaikkiaan esitys oli siis ehdottoman mainio kokemus. Lavalla nähtiin aitoa esiintymisen iloa ja hyvää fiilistä ja se välittyi myös katsomoon. Esiintyjät myös laittoivat itsensä likoon ja tunnelma oli aito, hauska ja oivaltava. Hyvä HEO, jatkakaa samaan malliin!

2 kommenttia:

  1. Enpä tiedä uskaltaisinko edes katsoa some-teemaista musikaalia – en nimittäin viitsi ajatella omaa somenkäyttötahtiani enempää kuin on ihan pakko, pelästyisin varmasti sitä mikä peilistä katsoo vastaan jos todella alkaisin some-addiktiotani vaikka musikaalin siivittämänä pohtia... :P Kuulostaa kyllä hyvältä esitykseltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä oli jollain tavalla tosi tuoreesti saatu kiinni tuosta some-ilmiöstä, tykkäsin hirvittävästi! Täytyy kyllä myöntää, että se on aina vähän ahdistavaa tajuta kuinka paljon sitä itse tuolla somemaailman puolella roikkuu. :D

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön myrskyisästi lisääntyneen roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...