sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Carol Shields: Rakkauden tasavalta


Kun huomaa bussissa istuessaan, että vähän itkettää vain siksi että kirja on niin kaunis tuntee olonsa lievästi hölmöksi. Hetkisen. Sitten toteaa c'est la vie ja jatkaa lukemista, miettii kuinka mukava tällainen tunne oikeastaan on. Juuri tuonkaltainen olo minulla oli lukiessani Carol Shieldsin Rakkauden tasavaltaa (Otava, 1992; The Republic of Love 1992).

Useimmissa kielissä se kuulostaa soinnukkaalta ja rytmikkäältä - minä rakastan sinua, minä rakastan sinua. Se on miniatyyriruno joka täyttää koko suun, vaikka joskus se lausutaankin kumma vaivalloisesti, lähes vastahakoisesti.

Fay ja Tom asuvat molemmat Winnipegissä omine elämineen, Fay merenneidoista kirjoittavana kansanperinteen tutkijana ja Tom radion yöohjelman juontajana. Sattuma, tai pikemminkin kummipoika, ilmapallot ja melkein jo syksyiset kadut tuovat pariskunnan yhteen. Onko tämä nyt sitä, rakkautta ensisilmäyksellä? Miten siihen pitäisi suhtautua? Miten toisen ihmisen menneeseen tulisi suhtautua?

Rakkauden tasavalta on Tomin ja Fayn tarinaa suurempi. Siihen on liitetty vanhemmat ja sisarukset, joukko ohikulkijoita. Erilaisia kohtaamisia, sitä miten helppoa ja samalla vaikeaa rakkaus voikaan olla. Ja se miten siihen suhtaudutaan ja mitä rakastetaan, kuinka paljon rakkautta on sopivasti? Olemmeko me kaikki vain intohimoa kaipaavia merenneitoja vai lepattaako sydän niin levottomasti öisin, että meidän on pakko soittaa radioon saadaksemme puhua jonkun kanssa.

Minua myös viehätti kovasti se, että alkuperäisteos on kirjoitettu 90-luvun alkupuolella. Kirjassa ei siis ole kännyköitä ja siinä ei lähetellä sähköpostia, vaan muille on soitettava kotiin ja tekstiviestin sijaan lähetellään kirjeitä ja fakseja. Ihanaa.

Meillä oli miehen kanssa keskustelu siitä, millainen kirja Rakkauden tasavalta on. Mies kysyi onko se hömppää ja minä ymmärsin tätä selittäesseäni ehkä ensimmäistä kertaa mitä sana lukuromaani todella tarkoittaa. Koska lukuromaani tämä on, hyvä sellainen, sopivan ajatuksia herättävä, lämpimän humoristinen, henkilöhahmoihinsa lempeydellä suhtautuva, lukijan mukaansa ottava.

Fay on kuitenkin havainnut myös seikan jota ei ollut huomannut aikaisemmin. Sen ettei rakkautta oteta missään vakavasti. Että sitä ei kunnioiteta. Sitä kaikki maailmassa haluavat - hän on vuorenvarma siitä - mutta syystä tai toisesta ihmisten on teeskenneltävä, että rakkaus on hölmöä ja joutavaa.

Suurin piirtein samaan aikaan viime vuonna luin ensimmäinen Carol Shieldsini, Pikkuseikkoja. Loppukaneettina tekstissäni oli Tulen varmasti lukemaan Shieldsiä uudestaankin, sillä tällaisia kirjoja tarvitaan tähän maailmaan ja olen edelleen samaa mieltä. Shields kirjoittaa niin lämpimästi, että lukemisesta tulee hyvä olo.

Täytyy myös sanoa, että muun muassa herrat Darcy ja Thomas Abbey saavat tehdä tilaa Tom Averylle, joka tämän kirjan myötä sujahti kirjallisuusmiessuosikkieni joukkoon. Miten voisin vastustaa miestä, jolla on radioääni ja joka pelkää veroilmoituksia.

En löytänyt Rakkauden tasavallasta muita blogiarvioita (linkatkaa jos on!), mutta täällä Katjan blogissa on puhuttu siitä ja muista rakkauskirjoista.

Luettu myös Satun luetut -blogin Toinen tapaaminen -minihaasteen puitteissa.

Carol Shields: Rakkauden tasavalta. (The Republic of Love, 1992)
Otava, 1992 / Seven-pokkari, 2011. 433 s.
Suomentanut: Hanna Tarkka.
Kannen kuva: Fennopress.

10 kommenttia:

  1. Me valitsimme tämän juuri lukupiirikirjaksi, joten minulla on tämä kohta lukulistalla. En uskaltanut lukea arviotasi tarkkaan, joten palaan asiaan luettuani tämän :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että Sanna, tämä on varmaan oiva valinta piireilyyn! Kiinnostuksella mielipidettäsi odottaen.

      (ps. mikäköhän tässä on kun blogger taas heitti sinun kommenttisi roskapostilaatikkoon? :< )

      Poista
  2. Ihanaa, että pidit tästä. Rakkauden tasavalta on minulle se kaikkein ihanin Shieldsin kirja. Se on ehkä hänen helpoin kirjansa, mutta samalla kuitenkin niin viisas ja rakastettava. :)

    Minulla on vähän ristiriita siinä, kirjoittaako Shields lukuromaaneja vaiko ei. Erittäin luettavia ja nautinnollisia kylläkin, mutta sanoo teoksissaan keskivertolukuromaania enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta kyllä, Katja! Pitäisiköhän näiden olla sitten jotain superlukuromaaneja? Oi tätä luokittelun vaikeutta.. :)

      Tämä oli todellakin viisas kirja, niin paljon tärkeitä asioita piilotettuna rivien väliin. Pidin todella, todella paljon.

      Poista
  3. Minullekin Rakkauden tasavalta oli toinen lukemani Shields (Kivipäiväkirjojen jälkeen). Sittemmin olen lukenut melkein kaiken, mitä häneltä on suomennettu. En osaa lisätä mitään kirjoittamaasi. "Shields kirjoittaa niin lämpimästi, ..." Juuri niin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen Margit niin onnellinen että minulla on vielä niin monta Shieldsiä lukematta, näitä pitää ehkä vähän säästellä viisaiden ja lämpimien sanojen nälkää varten.

      Poista
  4. Ihanasti kirjoitit! Rakkauden tasavalta on todellinen hyvänmielen romaani :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria, on! Vähän se tosin aiheutti ikävää kun mies on reissussa mutta toisaalta siinä taas tajusi että välillä on hyvä tuulettaa itsekseen ettei vaan vahingossakaan tukehdu tai tukehduta. :)

      Poista
  5. Voi että, tämä oli niin kiva arvio, että tekisi mieli lukea kirja uudestaan vaikka heti! Ehkä sen pian voisikin, kun ensimmäisestä kerrasta alkaa olla kaksi vuotta ja kaikki muutkin Shieldsin romaanit on jo luettu. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön myrskyisästi lisääntyneen roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...