sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Lavalta: Rohkeat (Kinetic Orchestra)

Anni Koskinen ja Iiro Näkki. Kuva: Anni Huovio

Miten onkin usein juuri niin, että niistä eniten kolahtaneista esityksistä on kaikkein vaikeinta kirjoittaa? Kävin katsomassa Kinetic Orchestran tanssiteoksen Rohkeat Stoassa jo huhtikuun alussa. Esitys oli minulle energisoiva ja koskettavakin kokemus ja olen ajatellut sitä sittemmin paljon, mutta vasta nyt koin että osaan muodostaa kokemuksesta jotain sanallista.

Rohkeat on vuorovaikutusta ihmisten tai vähintään hahmojen välillä erilaisissa tilanteissa. Kohtaukset ovat Mandelinin sanojen mukaan kuin rohkeita leikkejä lapsille ja aikuisille, siis omien rajojen kokeilua, luottamusta, yhteispeliä. Tanssin lisäksi esityksessä hyödynnetään musiikkia, ajellaan hienolla autoradalla, potkutellaan pyörällä ja hypitään trampoliinilla, koko ajan tapahtuu jotakin. Huomaan ilahtuvani ja myös liikuttuvani, lavalla näkyy liikkumisen ja yhdessä tekemisen iloa ja keskittymistä. Runsaslukuinen lapsiyleisökin vaikutti viihtyvän.

Lavalla nähdään neljä tanssijaa, pääkoreografi Jarkko Mandelinin lisäksi Anni Koskinen ja Iiro Näkki (kaikki kolme minulle jo entuudestaan tuttuja tanssijoita) ja Mandelinin poika Oiva. Taitavia tanssijoita he ovat kaikki, mutta Oiva Mandelin varastaa silti show'n suvereenilla lavaolemisellaan. Liikkeet sujuvat näppärästi ja tuntuu, että kuusivuotiaalla nuorukaisella on lavalla kivaa. Tuli tavattoman hyvä mieli. Lisäksi yhteispeli muiden tanssijoiden, niin isä Jarkko Mandelinin kuin Koskisen ja Näkin kanssa toimii, ja komiikan ajoituksen tajuakin löytyy.

Esityksen päätyttyä alkoi yleisökeskustelu, joka muuttui äkkiä iloiseksi leikkituokioksi katsomossa olleiden lasten rynnätessä lavalle testaamaan autorataa, trampoliinia ja pyörää. Mahtavaa. Toki oli myös perinteisiä kysymyksiä ja vastauksia, mutta suurin anti tässä taisi tosiaan olla kokeile itse -meinigissä.

Noin tunnin kestänyt esitys jätti päähän monia ajatuksia ja kiehtovia kuvia yhteistyössä toimivista kehoista ja luottamuksesta siihen että toinen ottaa kiinni ja varmuudesta. Kinetic Orchestran teoksissa on minulle ollut jotain alkuvoimaista, puhdasta ja tarkkanäköistä, niin tässäkin. Viimeiseksi jään ajattelemaan lentoonlähtöä lavalta trampoliinilla ja naksauttaen laskeutuvaa pimeyttä.

Rohkeat on mahdollista nähdä syksyllä vielä ainakin Manifest- ja Tanssin aika -tapahtumissa. Seuraava teos Animals esitetään 14.12. Stoassa.

Kiitokset Kinetic Orchestralle kutsusta esitykseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...