lauantai 6. tammikuuta 2018

Kirjeitä ja tajunnanvirtaa 1700-luvulta


Toissavuoden Helmet-haasteeseen oli tarkoitus lukea 1700-luvulla kirjoitettu kirja. Kyselin ystäviltäni vinkkejä ja minulle ehdotettiin painokkaasti sekä de Laclosin Vaarallisia suhteita (1782) että Sternen Tristram Shandya (1759-1767). Päätin siis lukea molemmat, mutta kuten tästä alustuksesta voinee jo päätellä, eivät teokset aivan ehtineet vuoden 2015 haasteeseen. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä nämä molemmat tiiliskivet olivat aivan oivallisia romaaneja.

Choderlos de Laclosin moneen kertaan versioidusta kirjeromaanista nautiskelin useamman kuukauden ajan. Siinä monissa liemissä keitetyt markiisitar de Merteuil ja varakreivi de Valmont raportoivat toisilleen edesottamuksistaan ja pelaavat kieroa viettelypeliä viattomampien kustannuksella. Viettelijämestareiden verkkoon joutuneina kirkasotsaiset ritari Danceny ja nuori Cécile Volanges ovat käytännössä hävinneet pelin jo kättelyssä eikä vaurioitta selviä myöskään hurskas rouva de Tourvel.

Kirjeromaanin muoto toimii teoksessa hienosti. Kieleltään terävien Merteuilin ja Valmontin sanailu on pistävyydessään herkullista ja omat harmaat aivosolut pysyvät virkeinä, kun yrittää löytää kaikki rivien väleihin piilotetut viestit. Vaikka tunnelmat ovat paikoin hyvin synkät, oli kirjeiden lukeminen nautinnollista. Luin tätä usein muutaman kirjeen aina ennen nukkumaanmenoa.

Seuraavaksi voisin katsoa jonkin niistä elokuvaversioista, tätä ennen olin tutustunut viettelypelin kiemuroihin vain teatteriesityksen muodossa.

Tristram Shandy olikin sitten hieman erikoisempi lukukokemus. Luin tätä kirjaa muistaakseni vähän yli puoli vuotta, mutta tajunnanvirtamaisen kerronnan vuoksi tarinaan oli aina suhteellisen helppo palata, aihe kun tulisi kuitenkin kohta taas vaihtumaan. Vaikka teoksen alaotsikko on elämä ja mielipiteet, sisältää kirja paljon enemmän jälkimmäisiä sillä Tristramin elämästä saadaan vain hyvin viitteellinen kuva. Sen sijaan pitkiä pätkiä saa lukea muun muassa Tristramin isän lukuisista ahdistuksen aiheista ja Toby-sedän linnoituspuuhista ja rakkaustouhuista.

Alunperin tämä Laurence Sternen teos on julkaistu yhdeksänä erillisenä niteenä ja suomeksikin on saatavilla ainakin näistä se ensimmäinen taskuun sopiva laitos. Koko setti on suomennettu vuonna 1998 ja Kersti Juva on tehnyt siinä aikamoisen urakan. Teos on nimittäin oikeastaan aika käsittämätön ja hillitön rönsyilyvyydessään, eikä siitä meinaa löytää päätä tai häntää. Kirjasta löytyy muun muassa kymmenen tyhjää sivua kertojan todettua ne kelvottomiksi, satoja ajatusviivoja ja, kuten aiemmin mainittu, enemmän poikkeamia aiheesta kuin siinä pysymistä.

En oikeastaan osaa pitää tätä teosta minään muuna kuin nerokkaana. Se on käsittämättömän raivostuttava, sillä se ei kerro mistään, mutta toisaalta ihanan viihdyttävä ja lukiessa pärjää univajeisillakin aivoilla. Vain kokeilemalla selviää, tekeekö sinun mieli heittää tämä kirja seinään (useita kertoja), hihitteletkö sen älyttömyydelle vai teetkö näistä molemmat vuoronperään.

Tristramin sanojen parissa on seikkaillut myös esimerkiksi Kirjavinkkien Mikko, käännöstä puolestaan kritikoidaan ansiokkaasti Kiiltomadon puolella.

Choderlos de Laclos: Varallisia suhteita (Les liaisoins dangereuses, 1782)
Otava, 1962. 408 s.
Suomentanut: Leena Kekomäki









Laurence Sterne: Tristram Shandy - elämä ja mielipiteet (The Life and Opinions of Tristram Shandy, Gentleman, 1759-1767)
WSOY, 1998/2003. 562 s.
Suomentanut: Kersti Juva

19 kommenttia:

  1. Kirjat ovat kulkeneet mukanasi pidempäänkin, mikä on välillä ihan mukavaa, sillä kirjoja voi rauhassa mietiskellä mielessään. Välillä kuitenkin sellaisten kirjojen kanssa turhautuu, jos tulee olo, etteivät ne lopu koskaan.

    Tykkäsin tästä Helmet lukuhaasteen kohdasta! Harvoin tulee luettua mitään 1700-luvulta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näissä kirjoissa oli onneksi se, että ne eivät varsinaisesti kyllästyttäneet missään vaiheessa. Oli vain pitkään sellainen tilanne, että vireystila ei ollut sopiva. Parhaimmillaan tosi herkullisia kirjoja.

      Oli hauska kohta tämä!

      Poista
  2. Tämä toi mieleeni kirjallisuudenlajin, joka jostakin syystä on hetkellisesti hautautunut mielestäni eli kirjeromaanit. Kun luin enemmän klassikkoja tai ylipäänsä vanhempaa kirjallisuutta, niitä tuli luettua paljonkin, ehkä liikaakin. Mutta nyt pitkään aikaan vastaan ei ole tullut kunnon kirjeromaania. Se ei taida olla nykypäivänä oikein in (no, eiväthän ihmiset kirjoita enää kirjeitäkään...)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, Amma! Minulla lähinnä kirjeromaania uusista kirjoista taitaa olla Zoo! Viraalit nerot ja siinäkin lähetellään sähköposteja, lisäksi kirjeenvaihdosta nähdään vain toinen puoli. Taitaa olla valitettavasti "vanhentunut" kirjallisuuden laji.

      Poista
  3. Mikähän olisi nykyaikainen vastine kirjeromaanille? Sähköpostia sentään vielä kirjoitetaan - eivätkös ne käy kirjeistä? (Whatsapp-romaani?) Tuoreipia lukemiani kirjeromaaneja taitavat olla Annie Barrowsin ja Mary Ann Shafferin Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville (2008), Mari Mörön Kuuri (2009), Carol Shieldsin ja Blance Howardin Kuiva kausi (2015, alkuteos 1991) sekä Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen Nainen parvekkeella (2016). Mutta milloin olen viimeksi lukenut jotakin 1700-luvulla kirjoitettua? En valitettavasti muista. Luultavasti 1900-luvulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Millainenkohan olisi Whatsapp-romaani? Voisi tavallaan olla hauskakin, vänkä idea.

      Tuo Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville on odotellut minulla hyllyssä pitkään, voisin vihdoin yrittää sen lukaista.

      Poista
  4. Shandy on minulla lukematta, mutta Liaisons Dangereuses luin jollain matkalla ja muistaakseni pidin kirjasta enemmän kuin kummastakaan elokuvasta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että tämä toimii kirjana melkein parhaiten, Minna. Rivien välissä tapahtuu niin paljon, mitä ei ole näytellen niin helppoa tuoda ilmi. Minäkin olen tosiaan nähnyt tämän vain teatterissa ja vaikka Minna Suuronen olikin hieno madame de Merteuil, oli tämä kirjana kiinnostavampi.

      Poista
  5. Onpa hauskaa lukea välillä juttuja vähän vanhemmista teoksista. Kumpaakaan en ole lukenut, mutta monesti ajatellut kokeilla Tristram Shandya. Kokeellista kirjallisuutta 1700-luvulta, aivan mahtavaa! Yhdessä lempikirjassani, Jonathan Safran Foerin Extremely Loud and Incredibly Close, on myös välissä tyhjiä sivuja jotka ovat oleellinen osa kirjan tarinaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiina! Tristram on kyllä vänkä, suosittelen. Tuo Safran Foer on ollut minulla joskus lukulistalla, miksiköhän se on sieltä tipahtanut? Pitää palauttaa ns. korvan taus -listalle.

      Poista
  6. Tristram Sandy on majaillut vuosikausia hyllyssäni odottamassa sopivaa lukuaikaa. Kenties pitäisi uskaltautua vaikka ensi kesänä kokeilemaan... Vaarallisia suhteita on minulle tuttu elokuvan muodossa, olen tainnut nähdä ainakin pari eri filmatisointia. Michelle Pheifferin ja Glenn Closen tähdittämä versio (https://kavi.fi/fi/elokuva/123064-valheet-ja-viettelijat) on huippu, suosittelen! Kirjakin alkoi nyt kiinnostaa. Kirjaromaanin muodossa on jotain niin tyylikästä näinä sähköpostin ja someviestin aikakautena. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyylikäs tämä kyllä on, ehdottomasti! Suosittelen lukemaan. Tämä Pfeiffer/Close-versio kiinnostaa melkein eniten, vaikka siippa haluaisi katseluttaa minulla myös sen teinileffaversion.

      Poista
  7. Olen nähnyt Vaarallisista suhteista jonkun siihen hatarasti perustuvan teiniversion (googlaus kertoo, että kyseessä on Julmia aikeita -niminen tuotos vuodelta 1999). Luulisin, että kyseinen teos ei olisi mikään mahdoton klassikko luettavaksi - pistän muistiin. ja tosiaan mukavaa lukea vanhemmista kirjoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on tosiaan tämä teiniversio katselulistalla, en ole vain vielä saanut aikaiseksi. Luettavuudeltaan kirja oli minusta oivallinen, jäin siihen koukkuun. Luin tosin yleensä vain muutaman kirjeen päivässä, putkilukuna olisi saattanut tulla ähky.

      Poista
  8. Näistä kahdesta Vaarallisia suhteita voisi olla minuakin kiinnostava teos. Yleensä karttelen kirjemuotoisia romaaneja, mutta tartuin kuitenkin sellaiseen viime vuonna ja pidin lukemastani. Ennakkoluuloisuuteni oli siis melko turhaa. Aikakausikin kiinnostaa ja sen ajan tapakulttuuri. Eli täytyypä pitää kirjan nimi mielessä!

    Sen sijaan Tristam Shandy ei hirveästi houkuttele. En oikein innostu tajunnanvirtaisista romaaneista, ainakaan tuon kuvauksesi perusteella :D Toisaalta kiinnostus syntyi selailla kirjaa eli tutustua sen tyyliin noin muuten, koska kymmenen tyhjää sivua kiinnostaa. Eli täytyypä mennä kirjaa kirjastoon tai kauppaan tutkimaan ja jättää jatko avoimeksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen, Elegia! Minusta tämä oli oikein toimiva kirjemuodossaan.

      Shandy on kyllä ihan omaa luokkaansa omituisuudessaan. Selaile ihmeessä!

      Poista
  9. Kumarrus kaikille kirjoille, jotka ovat selvinneet yli 200 vuotta ilman vaipumista täydelliseen unholaan ja vielä syvempi kumarrus sille, että ne voivat viihdyttää nykymenonkin ihmistä.
    Kirjeromaanit ovat upeaa ajankuvaa ja niitä pitäisi varmaankin taas lukea enemmän. Vähän aikaa sitten selailin Minna Canthin kirjeitä ja jälleen hämmästelin, miten ihmeessä he ovatkaan kirjoittaneet niin paljon! Joka päiväksi oli varattu kirjeiden kirjoittamisen hetki. Ehkäpä itsekin pitäisi siirtää someaika kirjeiden kirjoittamiseen!
    Vaarallisia suhteita siis on mahdollinen lukulistakirja, mutta Tristram saattaa jäädä nyt lukematta.
    Sivistävää toki olisi, sillä en taida olla lukenut yhtään 1700-luvulla kirjoitettua kirjaa!

    VastaaPoista
  10. Tristram Shandy on kyllä harkinnassa joskus, Vaarallisia suhteita sen sijaan on ihan huippu.
    Ja leffaversioitakin olen nähnyt, ootas, viisi kappaletta, se Close-versio on varmaan tasapainoisena paras, mutta muissakin on kyllä ansionsa (se teiniversio on niin herkullisen överi että kyllä sekin kannattaa nähdä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostaisi lukea, mitä mieltä olisit Shandysta!

      Lisäksi kiinnostaisi katsoa just nuo kaksi leffaversiota jonkinlaisena maratonina. Herkullinen överiys on teinileffoissa parasta.

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön myrskyisästi lisääntyneen roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...