keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Lavalta: Goodbyes (Erich Weidle / Mad House)

Kuva: Saara Autere

Jäähyväisten ilta

Mad Housessa tehtiin alkuvuonna ohjaaja ja käsikirjoittaja Erich Weidlen luotsaamana näyttämöteos Goodbyes. Esitys valmistettiin improvisaatio- ja käsikirjoitusharjoitusten kautta työryhmässä, joka koostui pääasiassa teatteriharrastajista. Kohtaukset käsittelevät kaikki jäähyväisiä omasta näkökulmastaan, jäähyväisiä kun voi jättää niin rakkaille ihmisille, työpaikalle kuin ihmisyydellekin.

Kaksitoistahenkisen työryhmän esitys on sympaattinen. Koska esiintyjät tosiaan olivat joko ensikertalaisia tai harrastajia, tuli esitystä katsottua hieman erilaiset lasit päässä. Ammattiteatterilta voi mielestäni odottaa erilaisia asioita, harrastajia katsoessa huomaan keskittyväni enemmän innostukseen ja yhteispeliin. Työryhmä onnistui tässä esityksessä mielestäni hyvin yhdessä ja kohtaukset vaihtuivat varsin sujuvasti.

Esityksen tunnelma vaihtelee humoristisesta traagiseen. Koomiset, sketsimäiset kohtaukset tuntuvat olevan niitä helpoimpia, niissä voi helposti laittaa homman vähän överiksi eikä se haittaa. Esimerkiksi Airport Café - Goodbye Job lähti menemään niin reippaasti tragikoomisen puolelle, että en voinut olla nauramatta. Haastavimpia olivat vastavuoroisesti ne traagiset kohtaukset, ihmiskauppa, vankilat, toisistaan erotetut perheenjäsenet. Ei ole helppoa siirtyä hupailusta vakavaan. Käsittely myös tuntui paikoin turhan kliseiseltä, kuvasto oli liian tuttua ja jollain tavalla siistiä.

Kirkkaimpana esityksestä jäi kuitenkin mieleen sen ensimmäinen kohtaus Share The Moon - Goodbye Tenerife, joka esitettiin lukudraaman tapaan ja vain vähän kuvittaen. Punaiset tomaatit ja keltaiset banaanit viltillä, lämmin uimaranta, äidin ja tyttären välinen yhteinen, tärkeä hetki. Siitä jäi lämmin tunne.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön myrskyisästi lisääntyneen roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...