tiistai 29. joulukuuta 2015

Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi

Oman elämäni Vatanen ja jänis.

Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi (1975) on pyörinyt lukupinossa jo aikapäiviä ja olenpa näytelmänkin nähnyt, joten otin sen vielä loppuvuoden puhdetöiksi. Ihan positiivinen yllätys se olikin. Paasilinnalta olen aiemmin lukenut Hirtettyjen kettujen metsän ja se oli teini-ikäisenä luettuna vaikuttamaton, mutta tämä Jänis oli mukavan nopealukuinen ja omituisuudessaan paikoin viihdyttäväkin.

Tarina alkaa siitä, kun Vatanen kolhaisee kollegansa kanssa autolla nuorta jäniksenpoikasta. Vatanen ei halua jättää loukkaantunutta eläintä yksin, joten hän kaappaa jäniksen syliinsä ja painelee metsään. Jäniksen parannuttua Vatanen päättää olla palaamatta kaupunkiin ja lähtee uuden kaverinsa kanssa reissaamaan ympäri Suomea ja kokemaan jos jonkinlaisia seikkailuja. Reissujen aikana törmätään muun muassa erikoiseen kekkostutkijaan, sukelletaan jatkosodan tykkejä joesta ja ollaan karhumetsällä Lapissa.

Mies ihan oivasti totesi, että tämä teos on jonkinlainen aikaikkuna menneeseen maailmaan. Nykypäivän Suomessa Vatasen tekemä katoamistemppu mahtaisi olla vaikea toteuttaa eikä töitä, ainakaan näin useaa erilaista, saa noin vain ilmestymällä paikalle. Ihan vinkeitä nämä seikkailut olivatkin, erikoisia ainakin. Osassa tosin vähän ihmettelin että mitäköhän symboliikkaa tähän kätkeytyy. Esimerkiksi kohtaaminen korpin kanssa oli hämmentävän väkivaltainen ja tapahtuipa siellä Lapissa suurlähestystöihmisten kanssa jos jonkinlaista kummaa.

Nopsasti tämän tosiaan luki ja ihan iloisena, mutta mitään kummempaa sanottavaa en äkkiseltään keksi. Lopusta hämmennyin kyllä eniten, mies selitti että sillä siitä saatiin kivan transsendentaalinen. Mikäs siinä, nauratti vähän. Ja kivan korvamadon tästä teoksesta sai, kovasti tykkään Samuli Putron Jäniksen vuosi -biisistä.

Luettu HelMet-haasteessa kohtaan kirja, joka sinun piti lukea koulussa, mutta et lukenut. Minä tosin luin koulussa kiltisti ne kaikki kirjat, Häräntappoaseen ja Seitsemän veljestä ja mitä vielä, joten valitsin tämän teoksen sen perusteella että tiedän tätä luettavan joissain kouluissa tälläkin hetkellä.

Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi
Ilmestynyt 1975. Luettu painos SSK, 2000. 190 s.
Kansi ja kuvitus: Seppo Polameri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön myrskyisästi lisääntyneen roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...