maanantai 17. kesäkuuta 2013

Lavalta: Robin Hoodin sydän (Ryhmäteatteri)

Kuva: Janne Siltavuori/Ryhmäteatteri

Ryhmäteatteri on vienyt tuttuun tapaan kesäteatterin taas Suomenlinnan Hyvän Omantunnon linnakkeeseen ja vuorossa on tällä kertaa David Farrin käsikirjoittama ja Juha Kukkosen ohjaama Robin Hoodin sydän. Pohja-ajatuksena on tuttu tarina rikkailta ryöstävästä ja köyhille antavasta ryöväristä sekä ilkeästä prinssi Juhanasta, kaikki muu sitten laitetaankin suurin piirtein uusiksi.

Kuningas Rikhard on kaukana sotaretkillään ja Yorkin herttuan tyttäret Marion ja Alice nököttävät linnassaan. Pian saadaan kuitenkin uutisia: sijaishallitsijana toimiva prinssi Juhana on saapumassa vieraisille ja hän halajaa kovasti Marionin kättä. Itsenäinen Marion ei käärmeen morsiameksi halua, joten hän päättää lakeijansa Tuchén kanssa painua Sherwoodin metsään ja liittyä Robin Hoodin iloisiin ryöväreihin. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, sillä Robin ei olekaan se jalomielinen sankari jota Marion etsii vaan kovasydämisen oloinen roisto joka ei naisia joukkoonsa huoli. Suunnitelma kaipaa pikaista päivitystä, mutta neuvokas neito ei luovuta niin helpolla.

Väliaikoineen kaksi ja puoli tuntia kestävä näytelmä on toiminnallinen ja kiinnostava. Hienojen taistelukoreografioiden lomaan on ympätty paljon kritiikkiä epätasa-arvoisuutta kohtaan. Kaikilla pitäisi olla samat oikeudet, olit sitten millainen tai mistä tahansa. Ei pöllömpi sanoma sanon minä. Ja tulipa siellä rivien välissä muutakin yhteiskuntakritiikkiä.

Arvostan kovasti Ryhmäteatterin tapaa nostaa tytöt ja naiset sankareiksi miesten rinnalle. Myös viime kesän Peter Panissa nähtiin omapäinen ja sankarillinen nainen Leenan muodossa, tällä kertaa parrasvaloihin nousee rohkea Marion. Kaiken lisäksi Marion pystyy miekkailemaan niin metsäkuteissa kuin mekossakin, huippua!

Kuva: Janne Siltavuori/Ryhmäteatteri

Mies kritisoi hieman eriarvoisuusteemojen yksinkertaistamista etenkin ensimmäisellä puoliajalla, mutta toisaalta kun yleisön ikäjakauma on melko laaja on tietyille selityksille perustelutkin. Itse puolestani huokailin samalla pätkällä turhan painokkaita freudilaisia lipsahduksia. Toisesta puoliajasta en puolestaan keksinyt mitään valittamista, vitsit toimivat ja meno oli sopivan haipakkaa.

Myös tänä vuonna näytelmä on saanut suositusikärajakseen 7 vuotta ja jälleen kerran pidän sitä varsin järkevänä. Molempien puoliaikojen loput jännittivät allekirjoittanuttakin, sillä tunnelma luotiin hyvin. Perheen pienimmille en siis suosittele, mutta vähän vanhemmille ja reippaille lapsille sitäkin lämpimämmin. Ja aikuisille myös.

Kokonaisuudessaan klassikkotarina on päivitetty mainioon kuosiin ja nautin esityksestä kovasti. Palikat loksahtelivat kohdalleen, lavastus ja puvustus oli kesäteatterimaisen överiä mutta tunnelmaan sopivaa ja laulut hienoja. Robin Hoodin sydän saattaa jopa nousta suosikikseni kolmesta näkemästäni Ryhmäteatterin kesäteatterivedosta. Esityksiä koko kesän, lisätietoja Ryhmäteatterin sivuilta.

Kiitokset Ryhmäteatterille kutsusta esitykseen.

Lisäys (6.7.2013) Kävin juuri katsomassa esityksen uudemman kerran, tunnelmia löytyy lyhyesti täältä. Robin Hoodin sydän kesti oivallisesti myös toisen katselukerran ja erityisesti toinen puoliaika oli edelleen täyttä rautaa.

Tajusin myös, että en osaa yhtään arvottaa kolmen viime vuoden aikana näkemiäni Ryhmiksen kesäteatteriesityksiä. Sen verran kuitenkin sain itselleni selvitettyä, että vaikka viime vuoden Peter Pan on ehdottomasti niistä visuaalisesti hienoin olivat Ronja, ryövärintytär ja Robin Hoodin sydän minulle tarinallisesti kiinnostavampia. Sen joka tapauksessa tiedän, että menemme katsomaan Ryhmiksen kesäteatteria myös ensi vuonna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön myrskyisästi lisääntyneen roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...