sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Lavalta: Ronja, ryövärintytär (Ryhmäteatteri) + terveisiä Suomenlinnasta

Kävimme 23.7. katsomassa Ryhmäteatterin ihanan Ronja, ryövärintyttären Suomenlinnan Hyvän Omantunnon linnakkeessa. En ajatellut tässä perehtyä Lindgren-suosikkini juoneen tarkemmin, joten jos joku ei ihanaa Ronjaa vielä tunne, suosittelen tutustumaan kirjaan pikimmiten.

Hyvän Omantunnon linnake sopii Matiaksen linnaksi loistavasti. On paksuja parreja, kiviseiniä, vähän viileä ilma. Osittain liikkuvat lavarakenteet ja kevyet rekvisiitat, kuten saniaispuskat ja kukat, auttavat muuttamaan linnan hetkessä metsäksi ja taas takaisin. Sateen ja lumen virkaa toimittavat saippuakuplat, vaikka oikeaakin sadetta olisi ollut ulkopuolella välillä tarjolla. Onneksi linnake on katettu, joten yleisössä pääsee istumaan kuivana.

Ronja, ryövärintytär on oivasti roolitettu. Tosin täytyy myöntää, että ensimmäisellä puoliajalla keskittymistäni häiritsi että Ronjana ei esiintynytkään Kreeta Salminen, joka oli Q-teatterin Corto Maltesessa aivan loistava ja jonka kasvoja oli päässyt mainoksissa tapittamaan. Salminen oli joutunut jalkaleikkaukseen, ja siksi häntä paikkasi Rosanna Kemppi. Kempin ansioksi täytyy kyllä sanoa, että myös hän oli aivan ihana Ronja ja vaihdokseen totuttuani pystyin nauttimaan esityksestä täysillä. Ihmettelin tosin Kempin rooliasua ensimmäisellä puoliajalla, muilla kun oli ryöväreille soveltuvat asut mutta Kempillä oli kirkkaanvihreät housut ja valkoinen, osittain kuviollinen tunika. No, tämä on tätä minun nipotustani.

Matiaksen ryövärijoukko oli hilpeä kavalkadi hauskoja veikkoja, ja erityisesti Kalju-Pietu oli täsmälleen itsensä näköinen. Matias oli pikkumainen ja draamallisuuteen taipuva, kuten olla pitääkin, ja Loviisa ihana järjen ääni muuten kaoottisessa joukossa. Borgan joukot olivat luonnollisesti punatukkaisia. Ja Borgista tulikin mieleeni, että Birkiä esittänyt Ylermi Rajamaa yllätti minut todella positiivisesti ja oli mahtava!

Ronjan toteutus oli muutenkin oivaltava. Ajattarat olivat pelottavia kuten kuuluukin, samoin männiäiset. Suosikkejani olivat, tietysti, ihanat "miks hää vai sillai tekkee?"-kakkiaiset neuloksineen ja virneineen. Kakkiaisilla on aina erityinen paikka sydämessäni, sillä kakkiainen on yksi ensimmäisiä teatteriroolejani sillä esitimme Ronjan aikoinaan muistaakseni toisella luokalla kevätnäytelmänä. Ja olivathan siellä hevosetkin, ihanat Peto ja Roisto, hilpeästi toteutettuina.

Muutamia pikku juttuja lukuunottamatta Ryhmäteatterin Ronja, ryövärintytär oli siis hienosti ja kirjalle uskollisena valmistettu teatteriesitys, joka sopii sekä lapsille että aikuisille (kuten Lindgrenin tarinat nyt yleensäkin). Toki uskollisuus teki esityksestä etenkin lapsikatsojille varmaan melko pitkän (2 h 45 min), mutta kokonaisuus toimi ja Ronjan tarina kulki upeana alusta loppuun.

Ryhmäteatterin sivuilta:


Esityksen ohjaa uuden polven teatterintekijä Akse Pettersson. Rooleissa nähdään joukko nuoria ammattilaisia. Ronjana säteilee Rosanna Kemppi ja Birkinä nähdään Ylermi Rajamaa. Muissa rooleissa esiintyvät Iina KuustonenArttu KapulainenSauli SuonpääAnnika PoijärviHeidi KirvesTommi RantamäkiKai Vaine ja Leo Honkonen.


Ensi-ilta 16.6.2011 Suomenlinnan kesäteatterissa, Hyvän Omantunnon linnakkeessa.

Ohjaus Akse Pettersson

Musiikki Jukka HannukainenJussi Kärkkäinen
Lavastussunnittelu Janne Siltavuori
Maskeeraussuunnittelu Riikka Virtanen
Puvustussuunnittelu Anna Sinkkonen
Valaistussuunnittelu Tomi Tirranen
Äänisuunnittelu Jussi Kärkkäinen

Esitykset jatkuvat 27.8. saakka Suomenlinnassa, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon kauniina ja ainutlaatuisena luontokohteena.

Esitystä suositellaan yli 7-vuotiaille. 

Katsomo on katettu. Saaressa kelpaa vain käteinen.

Meno Suomenlinnaan (kuljetukset Suomenlinnaan eivät kuulu lipun hintaan):
JT-Linen vesibusseilla Kauppatorin Kolera-altaalta Tykistölahteen (noin 5 min kävelymatka)
tai HKL:n lautoilla Kauppatorilta (noin 15 min kävelymatka).



***

Jos on juodakseen torikahvit Kauppatorilla, on ne juotava Toripojilla. Paras palvelu, hyvää kahvia, tuoreet lihikset ja possut. Nam.

Give peas a chance.

Sain kukan. Nimeksi tuli Pasi-Anselmi.

Kissankelloja kallionhalkemassa.

Upean päivän päätös Matinkylän rannan laiturilla sateenkaarineen ja sitä seuranneine monsuunisateineen. Tänä lauantaina tapahtui kaikenlaista ihmeellistä ja elämäämullistavaa. ♥  

6 kommenttia:

  1. Oi että, kuulostaa ihanalta ja ihan aidolta Ronjalta! Tuskin maltan odottaa vielä 1,5 vkoa omaa Ronja-kokemustani.

    Ja vielä elämänmullistuksia? Mitä ovatkin, ilmeisesti hyviä. :)

    VastaaPoista
  2. Odottelen innolla sinun mielipidettäsi Ronjasta, Jenni! Ja hyviäpä hyvinkin, siitä ehkä myöhemmin tarkemmin.. :>

    VastaaPoista
  3. Oi, mitä kuvia ja tunnelmia. Hauska tuo "give peas a chance".

    Ja iloa hyvistä elämänmullistuksista, mitä ikinä ne sitten ovatkin. :)

    VastaaPoista
  4. Katja, kiitos! Give peas a chance oli taas miehen lentäviä lauseita ja jäi sitten tännekin riippumaan. :> Ja kiitos toisenkin kerran, iloa on ja paljon!

    VastaaPoista
  5. Hauskoja kuvia. Ronjan tarina on kyllä tullut kuunneltua aikoinaan peruskoulussa eli voi kutsua seikkailutarinaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ronja on tosiaan seikkailutarina. :) Ensi kesänä Suomenlinnaan tehdään Peter Pan, sekin lienee varsin seikkailullinen.

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön myrskyisästi lisääntyneen roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...