Lavalta: Carnage (Lilla Teatern/HKT)

Kuva : Janne Siltavuori

Viime vuonna kävin katsomassa elokuvateatterissa Roman Polanskin ohjaaman, Yasmina Rezan näytelmään perustuvan elokuvan Carnage. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat yhteen asuntoon, jossa on paikalla kaksi pariskuntaa. Harvoin olen ollut elokuvateatterissa niin vaivaantunut ja samalla aivan täpinöissä siitä, miten hyvä elokuva on.

Kun sitten näin syksyllä raitiovaunussa mainoksen, että Helsingin Kaupunginteatteri tekee Carnagen Lilla Teaterniin, laitoin samoin tein tekstiviestiä miehelle: mennäänkö? No mehän mentiin, tosin vasta nyt tammikuussa.

Lilla Teaternin versio Carnagesta esitettiin siis ruotsiksi ja rooleissa ovat Minna Haapkylä, Jonna Järnefelt, Carl-Christian Rundman sekä Tobias Zilliacus. Ruotsinkielisyys vähän hirvitti etukäteen, oma kielitaitoni kun on harmittavasti ruosteessa. Luotin kuitenkin siihen, että pysyisin kärryillä koska juoni oli minulle etukäteen tuttu ja ammattimaisten näyttelijöiden uskoo kykenevän välittämään tunnelman katsojalle kielimuurista huolimatta.

Lyhyesti näytelmän idea on seuraava: Anne ja Micke Renlund (Haapkylä ja Zilliacus) ovat Veronika ja Micke Holmströmin (Järnefelt ja Rundman) luona käymässä, koska Renlundien poika on lyönyt Holmströmien poikaa puistossa kepillä ja vanhemmat yrittävät setviä asiaa. Aluksi asia näyttää sujuvat hyvin, mutta vähitellen tilanne riistäytyy käsistä. Sopuisa keskustelu muuttuu riitelyksi, asemapaikkoja kaivetaan ja alliansseja solmitaan milloin kenenkin välillä. Väliin mahtuu vielä clafoutiksen syömistä, paniikinomaisia siivousoperaatioita ja jotenkin kuvioon liittyy myös hamsteri sekä lakkaamatta soiva puhelin. Katastrofi, ja komedia, on valmis.

Täytyy myöntää, että nelikko Lilla Teaternin lavalla hoiti osansa mallikkaasti. Tiina Lymi on ohjannut näyttelijät sellaisiin suorituksiin, että tunnelmassa pysyi kärryillä vaikkeivät kaikki repliikit auenneetkaan. Tunnelman aistimisessa auttoivat myös kanssakatsojat, jotka tietenkin osasivat nauraa myös niissä kohdissa joissa en itse pysynyt perässä.

Tunnin ja 20 minuuttia näytelmä pysyi hienosti koossa ja olisi varnasti ollut kahta viihdyttävämpi kielitaidon kanssa. Tällaisenakin se kuitenkin oli äärimmäisen kiinnostavaa katsottavaa, sillä ammattitaitoisten näyttelijöiden loistavaa työskentelyä on aina ilo katsoa.

Carnage pyörii Lilla Teaternissa ainakin helmikuun puoliväliin. Jos näytelmä jää väliin, suosittelen vaihtoehtoisesti jo edellä mainitsemaani Carnage-elokuvaa.