En enää muista kenen toverin Instagram-kuvista bongasin Sarah Knightin The Life-Changing Magic of Not Giving a F**k -kannen, mutta nimi oli sen verran raflaava että naputtelin jälleen kerran varausta menemään Taskukirjaston kautta (se on muuten mahtava appi, suosittelen kaikille HelMet-kirjaston käyttäjille jos ette sitä vielä käytä). Vapaasti käännettynä teoksen alaotsikko lupaa ohjeet siihen, kuinka voi lopettaa kalliin ajan käyttämisen sellaisiin ihmisiin, joista et pidä, tehden asioita, joita et halua tehdä. Simmottis.
Jos teoksen nimi kuulostaa tutulta niin se tosiaan juontaa juurensa Marie Kondon hittiteokseen KonMari: Siivouksen elämänmullistava taika. Itse asiassa ajattelin tätä kirjastosta varatessani, että kyseessä saattaa olla jonkinlainen parodiakirja, mutta onneksi olin ainakin osittain väärässä. Vaikka teos siis virallisesti määritellään parodiaksi ja Knight käyttää järisyttävän monta kertaa sanaa fuck, on kirjassa paljon hyvää asiaa.
Itse kuulun siihen ihmisryhmään, joka jauhaa ja vatvoo asioita miljoonaan kertaan ja stressaa sellaisia asioita, joille ei edes voi mitään. Knight tarjoaa työkaluja ylimääräisten fuckien karsimiseen. Ja kyllä, käytän nyt tässä sanaa fuck, sillä edes facebook-piirissäni ei onnistuttu keksimään järkevää lyhyttä käännöstä tälle termille. Joka tapauksessa ihmisellä on Knightin mukaan tietty määrä fuckeja käytettävissään ja ihan oman jaksamisen ja mielenterveyden vuoksi olisi järkevää miettiä mihin ne käyttää. Kannattaako esimerkiksi stressata viikkokausia juhlista, joihin ei oikeastaan haluaisi mennä, tai siitä mitä työkaveri nyt sattuu sinusta arkielossaan ajattelemaan?
Pointtina ei kuitenkaan ole haistattaa kaikelle turhalle pitkiä, vaan Knight painottaa paljon myös sitä kuinka on tärkeää olla kohtelias ja ystävällinen.
Nyt kirjoittaessa täytyy myöntää, että tämänhetkisessä univajeessa paljon Knightin opeista ja kirjan detaljeista on päässyt jo unohtuaan. En myöskään ehtinyt tehdä kirjan harjoituksia, eli omien "fuck-listojen" laatimista ja niiden karsimista, laina-ajan loppuessa ja oikeastaan porhaltaessa kovaa vauhtia ohi. Todettakoon kuitenkin, että se ajatus mikä tästä mieleen jäi tuntuu hyödylliseltä. Ei olisi lainkaan pöllömpää laittaa omia prioriteettejaan oikeasti mielekkääseen järjestykseen ja päästää irti sellaisista stressin aiheista, jotka vievät ihan turhaan omaa energiaa ja joista luopuminen tuskin vaikuttaisi suurimmassa osassa tapauksista kehenkään negatiiivisesti.
Ei siis yhtään pöllömpi self-help-kirja tämä, saattaapi olla jopa sellainen joka loppupeleissä tuo enemmän iloa omaan eloon kuin tuo konmaritus. Oli miten oli, taidan jatkaa Kondon ja Knightin oppien parissa sopivasti karsien ja peukutan tietyssä määrin molempia teoksia. Ja jos tuntuu, että fuck-budjettiisi ei nyt mahdu kokonaisen kirjan lukeminen, niin lue vaikka tämä Michelle Ruizin juttu kirjasta, se tiivistää asian aika hyvin.
HelMet-lukuhaasteessa kuittaan tällä kohdan kirja, joka tekee sinulle hyvää.
Quercus Publishing, 2015/2016. 224 s.
