Sivut

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Lavalta: Godota odottaessa (Kansallisteatteri)

Kuva: Stefan Bremer / Kansallisteatteri

Lähdetään.
Ei me voida.
Miksi?
No kun me odotetaan Godota.
Ai niin.


Ostin miehelle syntymäpäivälahjaksi liput Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä esitettävään Samuel Beckettin näytelmään Godota odottaessa. Esityksen on ohjannut Arto af Hällström ja rooleissa ovat mainiot Esko Salminen (Vladimir), Estragon (Eero Aho), Hannu-Pekka Björkman (Pozzo) ja Janne Reinikainen (Lucky). Pojan roolissa nähdään nuoria tulevia lahjakkuuksia, Amos Brotherusta ja Elias Majanderia.

Tiesin ennakkoon Beckettin näytelmästä jonkin verran, mutta en tiedä pystyikö tähän silti valmistumaan henkisesti. Päällepäin katsoen lähes kolmituntisessa näytelmässä ei nimittäin tapahdu yhtään mitään, siinä vain lähinnä tapetaan aikaa. Välillä tanssitaan ja sitten taas mietitään, että pitäisikö sitä hirttäytyä. Ja kuitenkin siellä on jokin logiikka, jotain timantinkirkasta totuutta ja hienoutta.

Esko Salminen ja Eero Aho ovat mieletön parivaljakko Vladimirin ja Estragonin rooleissa. Kun näytelmä on lähes pelkästään puhetta ja lavasteet pelkistetyt, on näyttelijän harteilla suuri taakka. Kaikki suoriutuvat tästä kunnialla. Ei ollut yksi kerta kun yleisö alkaa hermostuneesti hihittämään, kun näyttelijät vain istuvat lavalla, ihan hiljaa, tekemättä mitään. Tiedättehän sen tunteen, kun tietää että ei tässä nyt varsinaisesti mitään hauskaa ole mutta kun nuo vain istuvat tuolla eikä oikein tietäisi miten reagoida.

Mies mietti, että mitäköhän on ajatellut kantaesityksen yleisö. Itseänikin hirvitti ihan vähän, että onko toinen puoliaika täysin sama kuin ensimmäinen (en tiedä mistä tämä ajatus tuli, mutta pelko oli siis turha).

Björkman ja Reinikainen tuovat oman lisävärinsä tähän tarinaan. Björkmanin lavakarisma on huikea; välillä hän on kaatuileva koomikko ja seuraavassa hetkessä äärimmäisen uhkaava mies. Reinikaisen läsnäolo on myös käsinkosketeltavaa, vaikka hän suurimman osan näytelmästä vain seisoo ja on hiljaa. Osatapa joskus olla lavalla noin läsnä.

Godota odottaessa oli toteutettu hyvin perinteisesti. Oli itse asiassa todella virkistävää olla katsomassa esitystä, joka perustuu ihan vain siihen, että näyttelijät ovat lavalla ja näyttelevät. Ei ole joka paikkaan lentelevää popcornia tai isoja orkestereja (vaikka musikaalit ovatkin suuri rakkauteni).

Loppupeleissä Godota odottaessa oli todella hieno kokemus. Jopa mies meni sanattomaksi ainakin kymmeneksi minuutiksi kun piti ihan jäädä miettimään, että mitä tässä tapahtui. Näytelmässä on hienoa huumoria ja ystävyyttä, vaikka se on myös todella surumielinen.

On tämä kyllä vielä luettavakin. Sitä ennen meitä kylläkin odottaa yöpöydällä kirjailija toinen teos, Mercier ja Camier.

Syksyn esitykset olivat loppuunmyytyjä, mutta kevään esityksiin saa vielä lippuja, joten käykäähän hankkimassa (Lippupisteestä tai Kansiksen lipunmyynnistä saa).

"Kaikki näytelmäni pitäisi esittää kevyesti ja nopeasti. En halua velloa niiden vakavuudessa... näytelmieni ei pitäisi olla mahtipontisia." - Samuel Beckett


ps. Alun dialogi naputeltu ulkomuistista joten siinä voi olla virheitä.

4 kommenttia:

  1. Hyvä arvio, kiitos. Kävisin mielelläni teatterissa, kun joku hankkisi liput. Niinkuin en voisi ostaa niitä itse vaikka netistä... Tämän näytelmän haluaisin nähdä. Beckettiä ja loistavia suomalaisia näyttelijöitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on Margit joskus hankala saada aikaiseksi se lippujen hankkiminen, mutta kyllä ainakin tämän kanssa kannattaa :) Tästä kiinnostaisi lukea ihan tuo näytelmän käsikirjoituskin, niin paljon kiinnostavaa rivien välissä.

      Ja kiitos kommentistasi!

      Poista
  2. Yksi lempinäytelmistäni! Sen vaan jaksaa lukea uudelleen ja uudelleen. Tämän kävisin katsomassa jos olisin Suomessa. Olisi mielenkiintoista kuulla miten suomalainen käännös on onnistunut. Näin 'Waiting for Godot'in Lontoossa kaksi vuotta sitten ja se oli todella onnistunut produktio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elwingda, juuri mietimme miehen kanssa että tämän voisi lukea alkukielellä. Uskaltaisin sanoa, että käännös oli hyvä, ainakin katsomossa viihdyttiin erittäin hyvin. Olisipa hienoa nähdä tämä Lontoossa!

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Sanavahvistus otettu käyttöön roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.